EU http://vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132360/all Fri, 20 Apr 2018 04:44:00 +0300 fi Olen köyhä. Kannan EU-ruokaa jätteeksi. En sitä syö? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254078-olen-koyha-silti-kannan-eu-ruokaa-jatteeksi-miksiko <p>Kansalaiset, med började (kirjoitetaanko se noin?). Arvatkaa mitä (&quot;väärää&quot;) tein eilen? Menin ja kannoin biojätteeseen ruokaa joka varmasti oli yhä käyttökelpoista. Ihan <a href="http://juhanivehmaskangas.vapaavuoro.uusisuomi.fi/ruoka/242390-eu-ruoka-apukassin-sisalto#comment-3836466">avaamattomissa paketeissakin</a>.</p> <p>EU-ruokajakeluun pitäisi saada järkeä. Miksi koskaan ei kysytä minulta: mitä Sinä haluat. Totta - kun minulta kysytään niin iso ässä siinä olla pitää, jees! Onneksi osaan asennoitua... - tarkoitan: olen empatiakykyinen. Välillä minulta pyydetään mitä ihmeellisempiä asioita. No minä ainakin kuuntelen ja keskustelen. Kaikki eivät &quot;osaa&quot;?</p> <p><strong>Olen muuttamassa</strong></p> <p>VäliOtsikossa on syy siihen, että kannoin tuota ruoka-apua roskiin. Se oli: syyskuussa 2017 hakemaani EU-ruokaa. Siinä oli sellaista tavaraa, että oli kaapissa säilynyt tähän päivään saakka. Ruokaa on siis ollut riittävästi (minulla). No ainakaan en ole laihtunut, mikä on valitettavaa, mutta ei takaa mitään.</p> <p><strong>Vuokralla asun</strong></p> <p>Minulla oli joskus aikoinaan omistuksessani 50% kiinteistöosakeyhtiöstä ja sen lisäksi kaksi kiinteistöä joilla sijainneet omakotitalot olin vuokrannut. Katson tuon antavan minulle luvan puhua (tästäkin) ongelmasta.</p> <p><strong>Ongelma</strong></p> <p>Vuokra kahteen paikkaan. Kela ei maksa, kuka maksaa -&gt; jäät vuokravelkaa. Saat maksuhäiriömerkinnän -&gt; muutto liki mahdotonta jatkossa. Miten käytäntöä voisi muuttaa?</p> <p>Itse joudun siis nyt alkavan toukokuun osalta maksamaan vuokraa kahteen asuntoon. Onneksi siinä onnistun. Tuo asia olisi mahdollista hoitaa sitenkin, että köyhä ei joutuisi maksamaan kahta vuokraa samanaikaisesti kun asuntoa vaihtaa. Miten se olisi mahdollista? Sanoin, että olisi mahdollista. Olen oikeassa.</p> <p>Ehkä <a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254077-harkimo-erosi-kokomuuksesta-hallituskokoonpano-muuttuu">Harkimo tähän puuttuu</a> tulevaisuudessa lähtemällä liikkeelle jo nyt?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansalaiset, med började (kirjoitetaanko se noin?). Arvatkaa mitä ("väärää") tein eilen? Menin ja kannoin biojätteeseen ruokaa joka varmasti oli yhä käyttökelpoista. Ihan avaamattomissa paketeissakin.

EU-ruokajakeluun pitäisi saada järkeä. Miksi koskaan ei kysytä minulta: mitä Sinä haluat. Totta - kun minulta kysytään niin iso ässä siinä olla pitää, jees! Onneksi osaan asennoitua... - tarkoitan: olen empatiakykyinen. Välillä minulta pyydetään mitä ihmeellisempiä asioita. No minä ainakin kuuntelen ja keskustelen. Kaikki eivät "osaa"?

Olen muuttamassa

VäliOtsikossa on syy siihen, että kannoin tuota ruoka-apua roskiin. Se oli: syyskuussa 2017 hakemaani EU-ruokaa. Siinä oli sellaista tavaraa, että oli kaapissa säilynyt tähän päivään saakka. Ruokaa on siis ollut riittävästi (minulla). No ainakaan en ole laihtunut, mikä on valitettavaa, mutta ei takaa mitään.

Vuokralla asun

Minulla oli joskus aikoinaan omistuksessani 50% kiinteistöosakeyhtiöstä ja sen lisäksi kaksi kiinteistöä joilla sijainneet omakotitalot olin vuokrannut. Katson tuon antavan minulle luvan puhua (tästäkin) ongelmasta.

Ongelma

Vuokra kahteen paikkaan. Kela ei maksa, kuka maksaa -> jäät vuokravelkaa. Saat maksuhäiriömerkinnän -> muutto liki mahdotonta jatkossa. Miten käytäntöä voisi muuttaa?

Itse joudun siis nyt alkavan toukokuun osalta maksamaan vuokraa kahteen asuntoon. Onneksi siinä onnistun. Tuo asia olisi mahdollista hoitaa sitenkin, että köyhä ei joutuisi maksamaan kahta vuokraa samanaikaisesti kun asuntoa vaihtaa. Miten se olisi mahdollista? Sanoin, että olisi mahdollista. Olen oikeassa.

Ehkä Harkimo tähän puuttuu tulevaisuudessa lähtemällä liikkeelle jo nyt?

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254078-olen-koyha-silti-kannan-eu-ruokaa-jatteeksi-miksiko#comments EU EU-ruoka-apu Köyhä köyhyys Ruoka-apu Fri, 20 Apr 2018 01:44:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254078-olen-koyha-silti-kannan-eu-ruokaa-jatteeksi-miksiko
USA on sotinut lähes koko olemassaolonsa ajan http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253906-usa-on-sotinut-lahes-koko-olemassaolonsa-ajan <p>Kuten <a href="http://washingtonsblog.com/2015/02/america-war-93-time-222-239-years-since-1776.html">tästä linkistä</a> käy ilmi, on Yhdysvallat sotinut lähes koko historiansa ajan. Ensimmäiset runsaat 100 vuotta se keskittyi intiaanien ja meksikolaisten kanssa sotimiseen, mutta 1900-luvulla taistelukenttänä on toiminut koko maailma.</p><p>Sotimiselle on aina motiivinsa. USA:n tapauksessa tärkeimpiä motiiveja ainakin 1900-luvun puolivälin jälkeen ovat olleet öljy ja sotateollisuuden tuotannon lisäys. Näitä on pyritty virallisesti verhoamaan viime vuosikymmeninä mm. Lähi-idässä terrorismin vastustamiseen ja länsimaisen demokratian edistämiseen. Uskokoon, ken tahtoo. Vaikea on nähdä USA:ta maailmanrauhan edistäjänä vaikka kuinka yrittäisi.</p><p>USA on merkittävin Nato-valtio. Tämä koskettaa valitettavasti nykyään Suomeakin läheisesti. Isäntämaasopimuksen myötä Nato/US-joukot <a href="http://www.reservilainen.fi/uutiset/yhdysvaltojen_merijalkavaki_saapuu_tankkeineen_suomeen_toukokuussa">ramppaavat täällä</a> vähän väliä, ja sitä pidetään ihan normaalina. Mielestäni se on kaukana normaalista. USA:lla (Natolla) on selkeä tavoite mielessään Suomen kohdalla: maa-, ilma- ja vesiyhteys Venäjälle.</p><p>Yleensä kahdenvälisissä sopimuksissa on niin, että molemmat jollain tavalla hyötyvät. Suomen ja Naton välisessä isäntämaasopimuksessa näin ei tunnu olevan. Ainakaan en ole Suomelle koituvaa hyötyä onnistunut keksimään, päinvastoin. Kun Suomi kuhertelee Naton ja amerikkalaisjoukkojen kanssa sekä asettaa Venäjä-pakotteita EU:n käskystä, meillä on edelleen yhteistä maarajaa Venäjän kanssa 1340 kilometriä. Venäjää on turha puolustella mistään, siihen ei ole tarvetta, mutta siitä ei ole kysekään. On kyse siitä, että se nyt vain on tuossa vieressä ja se on suurvalta.</p><p>Silloin kun Suomessa vielä tehtiin järkevää politiikkaa, muodostimme puskurin Venäjän ja Naton väliin, puolueettoman alueen, joka tasapainotti valtasuhteita ja edisti maailmanrauhaa. Nyt Natolla on käytännössä pääsy Venäjän rajalle meidän kauttamme, ja EU sanelee ulkopolitiikkamme. Tämä luo valtavia jännitteitä. Suomi on saanut korkeintaan sivustaseuraajan ja kärsijän roolin omalla typerällä politiikallaan. Mutta Nato ja ihan vähän EU:kin kuulemma pelastavat meidät tiukan paikan tullen. Uskokoon, ken tahtoo.</p><p>Viittaan lopuksi vielä tämän jutun otsikkoon. Tuollaisen maan kanssa olemme siis lähteneet leikkiin. Lienee selvää, että se leikki päättyy meidän osaltamme kyyneliin, ellei sitä hyvissä ajoin lopeteta.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue r.p.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten tästä linkistä käy ilmi, on Yhdysvallat sotinut lähes koko historiansa ajan. Ensimmäiset runsaat 100 vuotta se keskittyi intiaanien ja meksikolaisten kanssa sotimiseen, mutta 1900-luvulla taistelukenttänä on toiminut koko maailma.

Sotimiselle on aina motiivinsa. USA:n tapauksessa tärkeimpiä motiiveja ainakin 1900-luvun puolivälin jälkeen ovat olleet öljy ja sotateollisuuden tuotannon lisäys. Näitä on pyritty virallisesti verhoamaan viime vuosikymmeninä mm. Lähi-idässä terrorismin vastustamiseen ja länsimaisen demokratian edistämiseen. Uskokoon, ken tahtoo. Vaikea on nähdä USA:ta maailmanrauhan edistäjänä vaikka kuinka yrittäisi.

USA on merkittävin Nato-valtio. Tämä koskettaa valitettavasti nykyään Suomeakin läheisesti. Isäntämaasopimuksen myötä Nato/US-joukot ramppaavat täällä vähän väliä, ja sitä pidetään ihan normaalina. Mielestäni se on kaukana normaalista. USA:lla (Natolla) on selkeä tavoite mielessään Suomen kohdalla: maa-, ilma- ja vesiyhteys Venäjälle.

Yleensä kahdenvälisissä sopimuksissa on niin, että molemmat jollain tavalla hyötyvät. Suomen ja Naton välisessä isäntämaasopimuksessa näin ei tunnu olevan. Ainakaan en ole Suomelle koituvaa hyötyä onnistunut keksimään, päinvastoin. Kun Suomi kuhertelee Naton ja amerikkalaisjoukkojen kanssa sekä asettaa Venäjä-pakotteita EU:n käskystä, meillä on edelleen yhteistä maarajaa Venäjän kanssa 1340 kilometriä. Venäjää on turha puolustella mistään, siihen ei ole tarvetta, mutta siitä ei ole kysekään. On kyse siitä, että se nyt vain on tuossa vieressä ja se on suurvalta.

Silloin kun Suomessa vielä tehtiin järkevää politiikkaa, muodostimme puskurin Venäjän ja Naton väliin, puolueettoman alueen, joka tasapainotti valtasuhteita ja edisti maailmanrauhaa. Nyt Natolla on käytännössä pääsy Venäjän rajalle meidän kauttamme, ja EU sanelee ulkopolitiikkamme. Tämä luo valtavia jännitteitä. Suomi on saanut korkeintaan sivustaseuraajan ja kärsijän roolin omalla typerällä politiikallaan. Mutta Nato ja ihan vähän EU:kin kuulemma pelastavat meidät tiukan paikan tullen. Uskokoon, ken tahtoo.

Viittaan lopuksi vielä tämän jutun otsikkoon. Tuollaisen maan kanssa olemme siis lähteneet leikkiin. Lienee selvää, että se leikki päättyy meidän osaltamme kyyneliin, ellei sitä hyvissä ajoin lopeteta.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue r.p.

]]>
40 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253906-usa-on-sotinut-lahes-koko-olemassaolonsa-ajan#comments EU Maailmanrauha Nato Suomi USA Mon, 16 Apr 2018 19:08:10 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253906-usa-on-sotinut-lahes-koko-olemassaolonsa-ajan
Unkarin "väärät" vaalitulokset http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253498-unkarin-vaarat-vaalitulokset <p>Tänään sunnuntaina &ndash; 8 pnä huhtikuuta - pidetään Unkarissa parlamenttivaalit.</p><p>Ennakkokyselyiden mukaan tulevien vaalien ylivoimainen voittaja on <em>Viktor Orb</em><em>ánin</em>&rdquo; Fidesz&rdquo; puolue. Orbán on &rdquo;Fidesz&rdquo; puolueen puheenjohtaja ja nykyinen pääministeri. Fidesz tarkoittaa suomeksi sanaa: &rdquo;Uskomme&rdquo; ja sen toinen nimi on Unkarin kansalaisliitto.</p><p><strong>Suuren enemmistön ongelma</strong></p><p>Viktor Orbán nousi valtaan vuonna saatuaan vuoden 2010 vaaleissa murskavoiton 52 prosentin äänisaaliilla yhteislistalla pienen Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen kanssa. Vuoden 2014 vaaleissa sen äänimäärä laski hieman 45 prosenttiin äänistä mutta silti se sai 2/3 parlamenttipaikoista.</p><p>Fideszin ja koalitiohallitus kärsi skandaaleista ja poliittisesta vastatuulesta vuoden 2014 vaalien jälkeen mutta vuoden 2015 migraatiokriisi käänsi tilanteen.</p><p>Hallituksen asema lujittui taas karhunvahvaksi kun pääministeri Viktor Orbán ilmoitti, että se rakentaa etelärajalleen 4 metrisen aidan. Orbán myös arvosteli kärkevästi EU:ta ja erityisesti Saksaa siitä, että ne eivät kyenneet estämään ihmistulvaa mailleen eivätkä noudattaneet omia lakeja ja asetuksiaan.</p><p><strong>Kansalaiset pitivät päätöstä oikeana</strong></p><p>Aita osoittautui onnistuneeksi Orbánin kannalta. Tulijoiden tulva Unkariin loppui ja turvapaikanhakijat kääntyivät ensin käyttämään Slovenian reittiä, joka sekin myöhemmin tukittiin. Hallituksen suosio nousi välittömästi tämän politiikan jälkeen. Kun kesäkuussa 2015 Fidesz in suosio oli 41% tienoilla, niin esimerkiksi vuoden 2017 joulukuussa sen kannatus oli jo 57%&nbsp; korkeuksissa. Vuoden 2015 kesän jälkeen Fidesz kannatus on ollut yleensä noin 50% tienoilla. &nbsp;</p><p>Tämän päivän vaaleissa Orbán näyttää tulevissa vaaleissa saavan uuden &rdquo;superenemmistön&rdquo; parlamenttiin. Viimeisten kyselyiden mukaan Fidesz voisi tällä tavalla muodostaa oman hallituksensa jopa ilman liittolaisiaan kristillisdemokraatteja. Superenemmistö antaisi sille mahdollisuuden yksinään muokata perustuslakia samalla kun se voisi turvautua hyvinkin radikaalisiin otteisiin esimerkiksi talouspolitiikassa.</p><p><strong>Heikot haastajat</strong></p><p>Orbánin poliittiset vastustajat ovat arvostelleet häntä vallanhimosta ja siitä, että hän aikoo enemmistönsä turvin hiljentää opposition ja demokraattiset instituutiot, peukaloida perustuslakia ja turvautua ns. enemmistön mielivaltaan.</p><p>Ehkä tärkein haastajista on Unkarin sosialistipuolueen pääministeriehdokas <em>Gergely Karácsony</em>, &nbsp;joka edustaa vuonna 2010 valtansa menettänyttä vasemmistoa, entistä Neuvosto-Unkarin kommunistista puoluetta. Tämän puolueen alamäki alkoi globaalin laman myötä vuonna 2008. Vuonna 2010 se sai vain 19% äänistä ja siitä tuli pääoppositiopuolue.</p><p>Vasemmisto hajosi tämän jälkeen edelleen eikä Gergely Karácsony saanut taakseen tarpeeksi väkeä omalle uudistavalle linjalleen. Tärkein sosialisteista eronnut ryhmä on entisen pääministeri <em>Ferenc Gyurcsányn</em> vuonna 2011 perustama ja sittemmin johtama Demokraattinen koalitio.</p><p><strong>Yksityistäjät eivät saaneet kannatusta</strong></p><p>Vuoden 2010 vaaleissa kansalaiset saivat tarpeekseen Gyurcsányn massiivisista yksityistämisistä ulkomaisten sijoittajien hyväksi sekä kohonneesta työttömyydestä. Sosialistit ottivat käyttöön mm. yliopistojen lukukausimaksut ja terveyskeskusmaksut, jolloin opposition Fidesz keräsi allekirjoitukset kansanäänestyksen järjestämisestä niiden kumoamiseksi ja sai näin kannatusta. Fideszin julistus, että kommunismi ja riistokapitalismi ovat sama systeemi eri vaatteissa, upposi kansaan.</p><p>Näiden vanhojen poliitikkojen rinnalle on noussut vaihtoehtopuolue: <em>Lehet Más a Politika</em> &ndash; Politiikka voi olla erilaista, jonka pääministeriehdokas <em>Bernadett Szél</em>, joka on toiminut ihmisoikeuksien puolustajana ja ollut aktiivi politiikassa tätä ennen talousliberaalin Humanistisen puolueen jäsenenä. Talouslibe</p><p>Toinen mielenkiintoinen hahmo on <em>András Fekete-Győr</em> lakimies ja Momentum- puolueen johtaja, joka vastustaa olympiahanketta Budapestissa 2024. Nämä haastajat saavat kyselyiden mukaan alle 10% äänistä.</p><p><strong>Jobbikin rietas metamorfoosi</strong></p><p>Tulevien vaalien suurin yllätysmomentti on äärioikeiston Jobbik-puolueen johtajan <em>G</em><em>ábor Vonan</em> kohtalo. Tämä hyvin räyhäkkään nationalistisen kannan omaksuneen poliitikon on kerrottu nyt siirtyneen keskustaan ja jopa lähelle liberaaleja.</p><p>Ennen vuoden 2014 vaaleja Vona halusi rakentaa puolueestaan &rdquo;aikuisemman&rdquo; ja puhunut siitä miten puolue on nyt kasvanut aikuiseksi. &nbsp;Samalla hän on halunnut luoda yhteisen oppositioliiton sosialistien ja markkinaliberaalien kanssa. Erikoista kyllä on länsi-Euroopassa Jobbik herättänyt hyvin vähän tuomitsevia lausuntoja, kun taas perusporvarilliselle Fidesz puolueelle on koetettu sovittaa äärioikeistolaista viittaa.</p><p>Halutessaan päästä lähemmäksi keskustaa ja saadakseen hyväksyntää Vona on hylännyt vaatimuksen erosta Euroopan Unionista. Vonan metamorfoosi äärioikealta lähelle keskustaa on tietenkin vienyt häneltä uskottavuutta äänestäjien keskuudessa, mutta lieneeselvää, että Jobbik kuitenkin tulee saamaan noin 10 % osuuden äänistä. Tuleeko sosialistis-liberaalis-oikeistolainen liitto vakiintumaan on sen sijaan epäselvää.</p><p><strong>Miksi Fidesz menestyy?</strong></p><p>Tulevien vaalien tärkein kysymys liittyy Orbanin tarjoamaan stabiliteettiin ja taloudelliseen menestykseen. Valitsijat miettivät epäilemättä seuraavia kysymyksiä: miten hallitsevan puolueen taloudellinen menestys - ns. &rdquo;Orbanomics&rdquo; on toiminut?&nbsp; Hän on uudistanut ja muovannut Unkarin poliittista järjestelmää ja maan instituutioita mutta se ei ole haitannut äänestäjiä, jotka arvostavat talouden saavutuksia ja politiikan ennustettavuutta.</p><p>Maan bruttokansantuote on kasvanut ja sen kansainvälinen luottoluokitus on parantunut. Samoin budjettialijäämä on puolittunut. Palkat ovat nousseet noin 10 % ja työttömyys on laskenut. Jännittävintä oli se, että Orbánin ennustus osoittautui aivan oikeaksi: mittavat väliaikaiset erikoisverot suuryrityksille eivät johtaneet niiden muuttoon pois Unkarista. Puolitetutkin suurvoitot ovat voittoja, joita ei jätetä käyttämättä vaan ainoastaan maristaan niistä.</p><p>Vastustajien mukaan tämä on taas näköharhaa ja saavutukset näennäisiä. He ovat myös syyttäneet hallitsevaan puoluetta ja pääministerin lähipiiriä korruptiosta. Myös työttömyyden lasku on arvostelijoiden mukaan näköharhaa sillä unkarilaisia on lähtenyt töihin muihin maihin noin 350&nbsp;000. Toisaalta tämä on prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin useimmissa muissa Itä-Euroopan tai Baltian maissa.</p><p>Oppositio on myös syytellyt Orbania Putinin Venäjän kaltaisista hyökkäyksistä riippumattomia kansalaisjärjestöjä vastaan.</p><p><strong>Väärin voitettu?</strong></p><p>Tilastot eivät kuitenkaan valehtele.</p><p>Unkarista on tullut eurooppalaisessa mittakaavassa houkutteleva sijoituskohde. Siellä on halpaa energiaa, koulutettua työväkeä, toimiva infrastruktuuri ja edullinen verotus. &nbsp;Samalla minimipalkkalait ovat tiukat. Juuri Unkarissa on myös toteutettu eurooppalaisen vasemmiston tyhjäksi jäänyt hanke keinottelua rajoittavasta Tobias-verosta. Orbanin hallinto on myös vedonnut varmuudellaan sijoittajiin, jotka ovat huolestuneet alueen politiikasta. &nbsp;</p><p>Äänestäjien suuri joukko on myös viehättynyt Orbanin kansallisesta linjasta. Hänen vastustajiensa mukaan hän käyttää häpeilemättä iskulausetta &rdquo;Orban vai Turban&rdquo; &ndash; Orban vai Turbaani ts. pääministeri vai Islam. Unkarin historian tuntien tämä tulee olemaan tehokas iskulause.</p><p>Suhteessaan Euroopan Unioniin Orban on korostanut koko ajan kansallista itsemääräämisoikeutta ja Unkarin suvereenisuutta. Unkari aikoo EU:n lainsäädäntöä tarkasti noudattaen käyttää edelleen omaa pelivaraansa suhteessa Brysselin määräyksiin turvapaikan hakijoista.</p><p>Eräänä merkkinä politiikkansa menestyksestä Orban on myös tuonut esille demografiakehityksen Unkarissa &ndash; syntyvyys on lähtenyt kasvuun. Toisin kuin Länsi-Euroopassa.</p><p><strong>Miksi Orban on niin suosittu?</strong></p><p>Se johtuu siitä, että hän toteuttaa äänestäjille mieluisaa politiikkaa. Noin 85% väestöstä vastustaa EU:n ehdottamaa kiintiöpakolaisjärjestelmää. Samoin 67% väestöstä kannattaa kyselyjen mukaan hallituksen ajamaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. EU ei voi myöskään kiristää Unkaria sillä sen läheiset naapurit Saksaa lukuunottamatta ovat sen kannalla näissä asioissa. Ehkä tärkeintä on kuitenkin, että unkarilaiset eivät usko ulkoa työnnettyjen talousjärjestelmien autuaaksitekevyyteen vaan hyväksyvät vain ihmiskasvoisen kapitalismin.</p><p><strong>EU:n pahis ja EU hyvän median hirvitys</strong></p><p>Euroopan Unionin saksalais-ranskalaiselle johtokaksikolle Keskinen Eurooppa on murheenkryyni! Nämä ns. &rdquo;<em>Visegrad-maat&rdquo;</em> eli Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari ovat EU:n sisäisessä äänimäärissä yhtä painavat kuin Ranska ja haluavat tietysti maksimoida oman vaikutuksensa. Taloudellisen yhteistyön lisäksi ne ovat ryhmittyneet EU:n sisäisissä kiistoissa lähelle toisiaan ja tässä maahanmuuttoasiassa niillä on varsin samanlaiset mielipiteet.</p><p>Oppositio näyttää vaaleissa olevan toivottomassa tilanteessa. Se pelkää sitä, että Orbanin puolue kostaa sille vaalien jälkeen ja käy sen kimppuun parlamenttienemmistönsä turvin. Oppositio näyttää hyvin hajanaiselta ja sen uskottavuus on rapistunut kun se ei ole kuitenkaan kyennyt aidosti yhdistymään eikä edes tekemään yhteisiä kannanottoja. &nbsp;</p><p><strong>Soros &ndash; hallituksen kauhu?</strong></p><p>Hallitseva puolue onkin kääntänyt katseensa sitä vastustavaan ulkomaalaiseen tahoon: unkarilaisperäiseen <em>George Sorosiin.</em> Mielenkiintoista kyllä Sorosin omaa säätiö rahoitti aikoinaan Orbanin yliopisto-opinnot Oxfordissa. Tämä miljardööri on pyrkinyt omalla tuellaan auttamaan oppositiota ja antanut sille moraalista ja mediatukea &nbsp;niin Unkarissa kuin sen ulkopuolellakin.</p><p>Orbanille Soros on punainen vaate, peräti epäilyttävä hahmo, joka pyrkii vallanvaihtoon ja muodostaa ns. &rdquo;ulkoisen poliittisen uhan&rdquo;.&nbsp; Orban onkin maalaillut Sorosista diaboolista hahmoa, joka aikoo muuttaa Euroopan kasvoja ja potkia sen &rdquo;ovet hajalle&rdquo;, repiä aidan ja tuhota Unkarin. Orban on syytellyt miltei kaikesta; hänen mukaansa Soros on vastuussa slovakialaisen lehtimiehen Jan Kuciak&rsquo;n murhasta. Hallituksen &rdquo;Stop Soros&rdquo; kampanja on ollut näkyvästi esillä ennen vaaleja. Rikas miljardööri on tietysti myös hyvä populismin maali. Se onko Soros todellinen uhka vai ainoastaan poliittisesti sopiva maalitaulu on tietysti asia josta voidaan keskustella.</p><p><strong>Tolokun politiikkaa?</strong></p><p>Tavalliselle unkarilaiselle Orban haluaa olla vaihtoehto, joka tarjoaa taloudellista turvaa ja puolustaa sen kansallisia etuja EU:ssa. Toisaalta, Orban vakuuttaa, että hän on kuitenkin Eurooppa-myönteinen ja vain vastustaa Brysselin ja&nbsp; ennen kaikkea Berliinin ylivaltaa. Monille kansallisille puolueille Orban onkin tavoittelemisen arvoinen esimerkki ja kertoo myös siitä, että on mahdollista päästä valtaan &ndash; yli 50 % kannatuksella. Mikäli toteuttaa kansan enemmistön haluamaa politiikkaa.</p><p>Meillä media on äärimmäisen hapan Fideszin tulevalle vaalivoitolle. Kansan suosio on saatu väärin, vaalijärjestelmää on rukattu, YK on arvostellut ja kaikki on ollut vähän huonolla tolalla kun väärä &rdquo;tolokun&rdquo; puolue voittaa (<a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005632929.html">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005632929.html</a>, <a href="https://www.verkkouutiset.fi/unkarin-vaaleissa-asetelmana-viktor-orban-vastaan-muut/">https://www.verkkouutiset.fi/unkarin-vaaleissa-asetelmana-viktor-orban-vastaan-muut/</a>, <a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201804082200863138_ul.shtml">http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201804082200863138_ul.shtml</a>).</p><p>Euroopan Unionin liittovaltiolinjalle Orban on kiusallinen ja vahingollinen esimerkki. Hän on liian vahva eikä häntä saa horjutetuksi Unkarin sisällä mediakampanjoilla. Orban sanoo kyllä: &rdquo;Isänmaitten Euroopalle&rdquo; ja se on myrkkyä EU:lle.</p><p>Iso kysymys on: luotammeko demokratiaan ja Unkarin kansaan, että se osaa tehdä itselleen oikean valinnan vain haluammeko mestaroida sitä. Ja lopuksi: mikä on demokratiassa kansalaisten enemmistön merkitys? Onko niin, että enemmistö tarvitsee tuekseen vielä jonkinlaisen henkisen siunauksen joiltain tahoilta? Vai riittävätkö kansalaisten vaaliliput? Pitääkö vaalituloksen olla jotenkin ylempien tahojen hyväksymä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään sunnuntaina – 8 pnä huhtikuuta - pidetään Unkarissa parlamenttivaalit.

Ennakkokyselyiden mukaan tulevien vaalien ylivoimainen voittaja on Viktor Orbánin” Fidesz” puolue. Orbán on ”Fidesz” puolueen puheenjohtaja ja nykyinen pääministeri. Fidesz tarkoittaa suomeksi sanaa: ”Uskomme” ja sen toinen nimi on Unkarin kansalaisliitto.

Suuren enemmistön ongelma

Viktor Orbán nousi valtaan vuonna saatuaan vuoden 2010 vaaleissa murskavoiton 52 prosentin äänisaaliilla yhteislistalla pienen Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen kanssa. Vuoden 2014 vaaleissa sen äänimäärä laski hieman 45 prosenttiin äänistä mutta silti se sai 2/3 parlamenttipaikoista.

Fideszin ja koalitiohallitus kärsi skandaaleista ja poliittisesta vastatuulesta vuoden 2014 vaalien jälkeen mutta vuoden 2015 migraatiokriisi käänsi tilanteen.

Hallituksen asema lujittui taas karhunvahvaksi kun pääministeri Viktor Orbán ilmoitti, että se rakentaa etelärajalleen 4 metrisen aidan. Orbán myös arvosteli kärkevästi EU:ta ja erityisesti Saksaa siitä, että ne eivät kyenneet estämään ihmistulvaa mailleen eivätkä noudattaneet omia lakeja ja asetuksiaan.

Kansalaiset pitivät päätöstä oikeana

Aita osoittautui onnistuneeksi Orbánin kannalta. Tulijoiden tulva Unkariin loppui ja turvapaikanhakijat kääntyivät ensin käyttämään Slovenian reittiä, joka sekin myöhemmin tukittiin. Hallituksen suosio nousi välittömästi tämän politiikan jälkeen. Kun kesäkuussa 2015 Fidesz in suosio oli 41% tienoilla, niin esimerkiksi vuoden 2017 joulukuussa sen kannatus oli jo 57%  korkeuksissa. Vuoden 2015 kesän jälkeen Fidesz kannatus on ollut yleensä noin 50% tienoilla.  

Tämän päivän vaaleissa Orbán näyttää tulevissa vaaleissa saavan uuden ”superenemmistön” parlamenttiin. Viimeisten kyselyiden mukaan Fidesz voisi tällä tavalla muodostaa oman hallituksensa jopa ilman liittolaisiaan kristillisdemokraatteja. Superenemmistö antaisi sille mahdollisuuden yksinään muokata perustuslakia samalla kun se voisi turvautua hyvinkin radikaalisiin otteisiin esimerkiksi talouspolitiikassa.

Heikot haastajat

Orbánin poliittiset vastustajat ovat arvostelleet häntä vallanhimosta ja siitä, että hän aikoo enemmistönsä turvin hiljentää opposition ja demokraattiset instituutiot, peukaloida perustuslakia ja turvautua ns. enemmistön mielivaltaan.

Ehkä tärkein haastajista on Unkarin sosialistipuolueen pääministeriehdokas Gergely Karácsony,  joka edustaa vuonna 2010 valtansa menettänyttä vasemmistoa, entistä Neuvosto-Unkarin kommunistista puoluetta. Tämän puolueen alamäki alkoi globaalin laman myötä vuonna 2008. Vuonna 2010 se sai vain 19% äänistä ja siitä tuli pääoppositiopuolue.

Vasemmisto hajosi tämän jälkeen edelleen eikä Gergely Karácsony saanut taakseen tarpeeksi väkeä omalle uudistavalle linjalleen. Tärkein sosialisteista eronnut ryhmä on entisen pääministeri Ferenc Gyurcsányn vuonna 2011 perustama ja sittemmin johtama Demokraattinen koalitio.

Yksityistäjät eivät saaneet kannatusta

Vuoden 2010 vaaleissa kansalaiset saivat tarpeekseen Gyurcsányn massiivisista yksityistämisistä ulkomaisten sijoittajien hyväksi sekä kohonneesta työttömyydestä. Sosialistit ottivat käyttöön mm. yliopistojen lukukausimaksut ja terveyskeskusmaksut, jolloin opposition Fidesz keräsi allekirjoitukset kansanäänestyksen järjestämisestä niiden kumoamiseksi ja sai näin kannatusta. Fideszin julistus, että kommunismi ja riistokapitalismi ovat sama systeemi eri vaatteissa, upposi kansaan.

Näiden vanhojen poliitikkojen rinnalle on noussut vaihtoehtopuolue: Lehet Más a Politika – Politiikka voi olla erilaista, jonka pääministeriehdokas Bernadett Szél, joka on toiminut ihmisoikeuksien puolustajana ja ollut aktiivi politiikassa tätä ennen talousliberaalin Humanistisen puolueen jäsenenä. Talouslibe

Toinen mielenkiintoinen hahmo on András Fekete-Győr lakimies ja Momentum- puolueen johtaja, joka vastustaa olympiahanketta Budapestissa 2024. Nämä haastajat saavat kyselyiden mukaan alle 10% äänistä.

Jobbikin rietas metamorfoosi

Tulevien vaalien suurin yllätysmomentti on äärioikeiston Jobbik-puolueen johtajan Gábor Vonan kohtalo. Tämä hyvin räyhäkkään nationalistisen kannan omaksuneen poliitikon on kerrottu nyt siirtyneen keskustaan ja jopa lähelle liberaaleja.

Ennen vuoden 2014 vaaleja Vona halusi rakentaa puolueestaan ”aikuisemman” ja puhunut siitä miten puolue on nyt kasvanut aikuiseksi.  Samalla hän on halunnut luoda yhteisen oppositioliiton sosialistien ja markkinaliberaalien kanssa. Erikoista kyllä on länsi-Euroopassa Jobbik herättänyt hyvin vähän tuomitsevia lausuntoja, kun taas perusporvarilliselle Fidesz puolueelle on koetettu sovittaa äärioikeistolaista viittaa.

Halutessaan päästä lähemmäksi keskustaa ja saadakseen hyväksyntää Vona on hylännyt vaatimuksen erosta Euroopan Unionista. Vonan metamorfoosi äärioikealta lähelle keskustaa on tietenkin vienyt häneltä uskottavuutta äänestäjien keskuudessa, mutta lieneeselvää, että Jobbik kuitenkin tulee saamaan noin 10 % osuuden äänistä. Tuleeko sosialistis-liberaalis-oikeistolainen liitto vakiintumaan on sen sijaan epäselvää.

Miksi Fidesz menestyy?

Tulevien vaalien tärkein kysymys liittyy Orbanin tarjoamaan stabiliteettiin ja taloudelliseen menestykseen. Valitsijat miettivät epäilemättä seuraavia kysymyksiä: miten hallitsevan puolueen taloudellinen menestys - ns. ”Orbanomics” on toiminut?  Hän on uudistanut ja muovannut Unkarin poliittista järjestelmää ja maan instituutioita mutta se ei ole haitannut äänestäjiä, jotka arvostavat talouden saavutuksia ja politiikan ennustettavuutta.

Maan bruttokansantuote on kasvanut ja sen kansainvälinen luottoluokitus on parantunut. Samoin budjettialijäämä on puolittunut. Palkat ovat nousseet noin 10 % ja työttömyys on laskenut. Jännittävintä oli se, että Orbánin ennustus osoittautui aivan oikeaksi: mittavat väliaikaiset erikoisverot suuryrityksille eivät johtaneet niiden muuttoon pois Unkarista. Puolitetutkin suurvoitot ovat voittoja, joita ei jätetä käyttämättä vaan ainoastaan maristaan niistä.

Vastustajien mukaan tämä on taas näköharhaa ja saavutukset näennäisiä. He ovat myös syyttäneet hallitsevaan puoluetta ja pääministerin lähipiiriä korruptiosta. Myös työttömyyden lasku on arvostelijoiden mukaan näköharhaa sillä unkarilaisia on lähtenyt töihin muihin maihin noin 350 000. Toisaalta tämä on prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin useimmissa muissa Itä-Euroopan tai Baltian maissa.

Oppositio on myös syytellyt Orbania Putinin Venäjän kaltaisista hyökkäyksistä riippumattomia kansalaisjärjestöjä vastaan.

Väärin voitettu?

Tilastot eivät kuitenkaan valehtele.

Unkarista on tullut eurooppalaisessa mittakaavassa houkutteleva sijoituskohde. Siellä on halpaa energiaa, koulutettua työväkeä, toimiva infrastruktuuri ja edullinen verotus.  Samalla minimipalkkalait ovat tiukat. Juuri Unkarissa on myös toteutettu eurooppalaisen vasemmiston tyhjäksi jäänyt hanke keinottelua rajoittavasta Tobias-verosta. Orbanin hallinto on myös vedonnut varmuudellaan sijoittajiin, jotka ovat huolestuneet alueen politiikasta.  

Äänestäjien suuri joukko on myös viehättynyt Orbanin kansallisesta linjasta. Hänen vastustajiensa mukaan hän käyttää häpeilemättä iskulausetta ”Orban vai Turban” – Orban vai Turbaani ts. pääministeri vai Islam. Unkarin historian tuntien tämä tulee olemaan tehokas iskulause.

Suhteessaan Euroopan Unioniin Orban on korostanut koko ajan kansallista itsemääräämisoikeutta ja Unkarin suvereenisuutta. Unkari aikoo EU:n lainsäädäntöä tarkasti noudattaen käyttää edelleen omaa pelivaraansa suhteessa Brysselin määräyksiin turvapaikan hakijoista.

Eräänä merkkinä politiikkansa menestyksestä Orban on myös tuonut esille demografiakehityksen Unkarissa – syntyvyys on lähtenyt kasvuun. Toisin kuin Länsi-Euroopassa.

Miksi Orban on niin suosittu?

Se johtuu siitä, että hän toteuttaa äänestäjille mieluisaa politiikkaa. Noin 85% väestöstä vastustaa EU:n ehdottamaa kiintiöpakolaisjärjestelmää. Samoin 67% väestöstä kannattaa kyselyjen mukaan hallituksen ajamaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. EU ei voi myöskään kiristää Unkaria sillä sen läheiset naapurit Saksaa lukuunottamatta ovat sen kannalla näissä asioissa. Ehkä tärkeintä on kuitenkin, että unkarilaiset eivät usko ulkoa työnnettyjen talousjärjestelmien autuaaksitekevyyteen vaan hyväksyvät vain ihmiskasvoisen kapitalismin.

EU:n pahis ja EU hyvän median hirvitys

Euroopan Unionin saksalais-ranskalaiselle johtokaksikolle Keskinen Eurooppa on murheenkryyni! Nämä ns. ”Visegrad-maat” eli Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari ovat EU:n sisäisessä äänimäärissä yhtä painavat kuin Ranska ja haluavat tietysti maksimoida oman vaikutuksensa. Taloudellisen yhteistyön lisäksi ne ovat ryhmittyneet EU:n sisäisissä kiistoissa lähelle toisiaan ja tässä maahanmuuttoasiassa niillä on varsin samanlaiset mielipiteet.

Oppositio näyttää vaaleissa olevan toivottomassa tilanteessa. Se pelkää sitä, että Orbanin puolue kostaa sille vaalien jälkeen ja käy sen kimppuun parlamenttienemmistönsä turvin. Oppositio näyttää hyvin hajanaiselta ja sen uskottavuus on rapistunut kun se ei ole kuitenkaan kyennyt aidosti yhdistymään eikä edes tekemään yhteisiä kannanottoja.  

Soros – hallituksen kauhu?

Hallitseva puolue onkin kääntänyt katseensa sitä vastustavaan ulkomaalaiseen tahoon: unkarilaisperäiseen George Sorosiin. Mielenkiintoista kyllä Sorosin omaa säätiö rahoitti aikoinaan Orbanin yliopisto-opinnot Oxfordissa. Tämä miljardööri on pyrkinyt omalla tuellaan auttamaan oppositiota ja antanut sille moraalista ja mediatukea  niin Unkarissa kuin sen ulkopuolellakin.

Orbanille Soros on punainen vaate, peräti epäilyttävä hahmo, joka pyrkii vallanvaihtoon ja muodostaa ns. ”ulkoisen poliittisen uhan”.  Orban onkin maalaillut Sorosista diaboolista hahmoa, joka aikoo muuttaa Euroopan kasvoja ja potkia sen ”ovet hajalle”, repiä aidan ja tuhota Unkarin. Orban on syytellyt miltei kaikesta; hänen mukaansa Soros on vastuussa slovakialaisen lehtimiehen Jan Kuciak’n murhasta. Hallituksen ”Stop Soros” kampanja on ollut näkyvästi esillä ennen vaaleja. Rikas miljardööri on tietysti myös hyvä populismin maali. Se onko Soros todellinen uhka vai ainoastaan poliittisesti sopiva maalitaulu on tietysti asia josta voidaan keskustella.

Tolokun politiikkaa?

Tavalliselle unkarilaiselle Orban haluaa olla vaihtoehto, joka tarjoaa taloudellista turvaa ja puolustaa sen kansallisia etuja EU:ssa. Toisaalta, Orban vakuuttaa, että hän on kuitenkin Eurooppa-myönteinen ja vain vastustaa Brysselin ja  ennen kaikkea Berliinin ylivaltaa. Monille kansallisille puolueille Orban onkin tavoittelemisen arvoinen esimerkki ja kertoo myös siitä, että on mahdollista päästä valtaan – yli 50 % kannatuksella. Mikäli toteuttaa kansan enemmistön haluamaa politiikkaa.

Meillä media on äärimmäisen hapan Fideszin tulevalle vaalivoitolle. Kansan suosio on saatu väärin, vaalijärjestelmää on rukattu, YK on arvostellut ja kaikki on ollut vähän huonolla tolalla kun väärä ”tolokun” puolue voittaa (https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005632929.html, https://www.verkkouutiset.fi/unkarin-vaaleissa-asetelmana-viktor-orban-vastaan-muut/, http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201804082200863138_ul.shtml).

Euroopan Unionin liittovaltiolinjalle Orban on kiusallinen ja vahingollinen esimerkki. Hän on liian vahva eikä häntä saa horjutetuksi Unkarin sisällä mediakampanjoilla. Orban sanoo kyllä: ”Isänmaitten Euroopalle” ja se on myrkkyä EU:lle.

Iso kysymys on: luotammeko demokratiaan ja Unkarin kansaan, että se osaa tehdä itselleen oikean valinnan vain haluammeko mestaroida sitä. Ja lopuksi: mikä on demokratiassa kansalaisten enemmistön merkitys? Onko niin, että enemmistö tarvitsee tuekseen vielä jonkinlaisen henkisen siunauksen joiltain tahoilta? Vai riittävätkö kansalaisten vaaliliput? Pitääkö vaalituloksen olla jotenkin ylempien tahojen hyväksymä?

]]>
105 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253498-unkarin-vaarat-vaalitulokset#comments Ulkomaat EU Unkari Viktor Orbán Sun, 08 Apr 2018 08:28:20 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253498-unkarin-vaarat-vaalitulokset
Ranskan uutisia http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253457-ranskan-uutisia <p>&nbsp;Katselen joskus France 24 uutisia, ja vaikka ne ovatkin &nbsp;ylenmäärin Eu:ta ylistäviä , on niissä joskus kuitenkin joitain uutisiakin jota Suomen mediasta ei löydy, eli jonkinlainen yritys olla tasapuolinen kanavalla on.</p><p>Ensimmäinen uutinen on Ranskan suuri junalakko. Macron haluaa avata rautatiet kilpailulle, ilmeisesti oman liberaalin ideologian mukaan, mutta myös, koska EU haluaa sitä. &nbsp;Rautatieläiset eivät asialle lämpene, ja Ranskassa lakkoillaan viikon viidestä päivästä kaksi. Voi vain arvata minkälaista kaaosta se aiheuttaa monin paikoin, mutta rautatieläiset ovat mielestään oikeassa. - Britannia on varottanut rautateiden yksityistämisestä, tekemästä siis samaa virhettä kuin he itse 90-luvulla., jolloin Britannian rautatiet yksityistettiin. &nbsp;Lippujen hinnat nousivat pilviin, ja junien säännöllisyys kärsi huomattavasti. &nbsp; Seurausten olisi pitänyt laskea hintoja, niinkuin luvattiin, ja lisätä vuoroja: niin ei käynyt. &nbsp; -Ruotsissa painiskellaan juuri samanlaisen ongelman kanssa, ja rautateitä on vaadittu painavin äänenpainoin takaisin valtion valvontaan: &nbsp;hinnat ovat nousseet liikaa ja junien kulkuun ei voi luottaa. Ihmiset ovat yksinkertaisesti saaneet tarpeeksi. - Yksityistäminen on kuitenkin EU:n tahto, mitä tämä sanoo EU:sta? Kenen etuja EU ajaa?</p><p>Toinen mielenkiintoinen uutinen oli se, että Martin Selmayer, valtion virkamies ja Junckerin luottomies, ylennettiin pika-pikaa korkeaan EU-arvoon (Secretary-general), ilman normaaleja käytäntöjä, ja asiasta nousi iso kysymys myös EU:n parlamentissa, jossa tällaista ihmeteltiin suuresti, ja vaadittiin läpinäkyvyyttä. No, ei ole ensimmäinen ja tuskin viimeinen kerta kun EU taivuttaa sääntöjä ja tekee juuri niinkuin haluaa. Demokratialla ja säännöillä ei ole niin väliä EU:ssa.</p><p>Puidgemontista on uutisia joka päivä, ja EU ja Saksa heittäisi varmasti &nbsp;mielellään Puidgemontin vankilaan poliittisista syistä, Espanjaa tukien, jos laki sen sallisi, mutta eipä taida sallia. &nbsp;</p><p>Onko ihme, että tällaista EU:ta vastustetaan, kun tavallisten ihmisten tarpeita ei ajatella, &nbsp;vaan kuljetaan liiketalous edellä kaikessa, eikä demokratia ja säännöt merkitse enää mitään?</p><p>EU on yrittänyt näyttää vahvalta ja yhtenäiseltä nyt tuomitessaan yksimielisesti Venäjän myrkytystapauksessa, mutta se on vain silmänlumetta ja haihtuu seuraavassa näkyvässä kriisissä, joka todennäköisesti liittyy taas siirtolaisiin. EU on yhä erimielinen, epädemokraattinen ja oligarkkinen, enkä suurimmalle osalle ihmisistä näe EU:n hyötyjä, ja siksi sen on pakko kumoutua ennemmin tai myöhemmin. Näin toimii historia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Katselen joskus France 24 uutisia, ja vaikka ne ovatkin  ylenmäärin Eu:ta ylistäviä , on niissä joskus kuitenkin joitain uutisiakin jota Suomen mediasta ei löydy, eli jonkinlainen yritys olla tasapuolinen kanavalla on.

Ensimmäinen uutinen on Ranskan suuri junalakko. Macron haluaa avata rautatiet kilpailulle, ilmeisesti oman liberaalin ideologian mukaan, mutta myös, koska EU haluaa sitä.  Rautatieläiset eivät asialle lämpene, ja Ranskassa lakkoillaan viikon viidestä päivästä kaksi. Voi vain arvata minkälaista kaaosta se aiheuttaa monin paikoin, mutta rautatieläiset ovat mielestään oikeassa. - Britannia on varottanut rautateiden yksityistämisestä, tekemästä siis samaa virhettä kuin he itse 90-luvulla., jolloin Britannian rautatiet yksityistettiin.  Lippujen hinnat nousivat pilviin, ja junien säännöllisyys kärsi huomattavasti.   Seurausten olisi pitänyt laskea hintoja, niinkuin luvattiin, ja lisätä vuoroja: niin ei käynyt.   -Ruotsissa painiskellaan juuri samanlaisen ongelman kanssa, ja rautateitä on vaadittu painavin äänenpainoin takaisin valtion valvontaan:  hinnat ovat nousseet liikaa ja junien kulkuun ei voi luottaa. Ihmiset ovat yksinkertaisesti saaneet tarpeeksi. - Yksityistäminen on kuitenkin EU:n tahto, mitä tämä sanoo EU:sta? Kenen etuja EU ajaa?

Toinen mielenkiintoinen uutinen oli se, että Martin Selmayer, valtion virkamies ja Junckerin luottomies, ylennettiin pika-pikaa korkeaan EU-arvoon (Secretary-general), ilman normaaleja käytäntöjä, ja asiasta nousi iso kysymys myös EU:n parlamentissa, jossa tällaista ihmeteltiin suuresti, ja vaadittiin läpinäkyvyyttä. No, ei ole ensimmäinen ja tuskin viimeinen kerta kun EU taivuttaa sääntöjä ja tekee juuri niinkuin haluaa. Demokratialla ja säännöillä ei ole niin väliä EU:ssa.

Puidgemontista on uutisia joka päivä, ja EU ja Saksa heittäisi varmasti  mielellään Puidgemontin vankilaan poliittisista syistä, Espanjaa tukien, jos laki sen sallisi, mutta eipä taida sallia.  

Onko ihme, että tällaista EU:ta vastustetaan, kun tavallisten ihmisten tarpeita ei ajatella,  vaan kuljetaan liiketalous edellä kaikessa, eikä demokratia ja säännöt merkitse enää mitään?

EU on yrittänyt näyttää vahvalta ja yhtenäiseltä nyt tuomitessaan yksimielisesti Venäjän myrkytystapauksessa, mutta se on vain silmänlumetta ja haihtuu seuraavassa näkyvässä kriisissä, joka todennäköisesti liittyy taas siirtolaisiin. EU on yhä erimielinen, epädemokraattinen ja oligarkkinen, enkä suurimmalle osalle ihmisistä näe EU:n hyötyjä, ja siksi sen on pakko kumoutua ennemmin tai myöhemmin. Näin toimii historia.

]]>
3 http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253457-ranskan-uutisia#comments EU Ranskan junalakko Yksityistäminen Sat, 07 Apr 2018 07:34:41 +0000 Kaija Hietanen http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253457-ranskan-uutisia
Alexander Stubb noteerataan jatkuvasti ulkomaisessa mediassa http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253114-alexander-stubb-noteerataan-jatkuvasti-ulkomaisessa-mediassa <p>Alexander Stubb noteerataan jatkuvasti ulkomaisessa mediassa (CNN, BBC, FT jne).</p> <p>Brittiläinen &nbsp;<a href="https://www.theguardian.com/uk-news/2018/mar/28/brexit-brings-europe-together-as-britain-starts-packing-its-bags">The Guardian</a> on haastatellut Alexander Stubbia muutama päivä sitten &nbsp;UK:n brexitin ym. tiimoilta. Tuossa haastattelussa Stubb muuten sanoo, että UK:n EU-ero &nbsp;on yhdistänyt EU:ta yllättävällä tavalla.</p> <p><a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/tarkeinta-on-etta-perhe-selvisi-ilman-vaurioita-kun-alexander-stubb-10-vuotta-sitten-kutsuttiin-ulkoministeriksi-alkoi-onnen-ja-ilon-aikakausi-mutta-sitten-tuli-muutos-200846771/">Aamulehti</a>&nbsp; ja&nbsp;&nbsp;<a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/alexander-stubb-tayttaa-50-vuotta-tasavuodet-tuoneet-elamaan-mullistuksia-en-muista-olleeni-nain-onnellinen-moneen-moneen-vuoteen/6840344">MTV </a>&nbsp;huomioivat puolestaan huomenna 50-vuotta (onneksi olkoon minunkin puolesta) täyttävän Alexander Stubbin haastattelullaan ja uutisoinnillaan.</p> <p>Tuohon Aamulehden haastatteluun sisältyy myös yksi uutinen: Alexander Stubb on ehdokkaana ensi vuonna Euroopan parlamentin vaaleissa. Rajoittuuko ehdokkuus pelkästään tuohon, kun samaan aikaan Alexander Stubbin nimi mainitaan myös yhtenä ehdokkaana seuraavaksi EU-komission puheenjohtajaksi <a href="https://ec.europa.eu/commission/commissioners/2014-2019/president_en">Jean-Claude Junckerin</a>&nbsp;jälkeen.</p> <p><a href="http://www.epp.eu/press-releases/epp-urges-european-council-to-commit-to-spitzenkandidaten-process/">EPP:n &nbsp;</a>&nbsp;kärkiehdokas nimetään muuten Helsingissä marraskuussa pidettävässä kokouksessa, jossa paikalla on monia EU-maiden johtajia Saksan liittokansleri Angela Merkelin johdolla.</p> <p>****</p> <p>Hyvää pääsiäistä !</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alexander Stubb noteerataan jatkuvasti ulkomaisessa mediassa (CNN, BBC, FT jne).

Brittiläinen  The Guardian on haastatellut Alexander Stubbia muutama päivä sitten  UK:n brexitin ym. tiimoilta. Tuossa haastattelussa Stubb muuten sanoo, että UK:n EU-ero  on yhdistänyt EU:ta yllättävällä tavalla.

Aamulehti  ja  MTV  huomioivat puolestaan huomenna 50-vuotta (onneksi olkoon minunkin puolesta) täyttävän Alexander Stubbin haastattelullaan ja uutisoinnillaan.

Tuohon Aamulehden haastatteluun sisältyy myös yksi uutinen: Alexander Stubb on ehdokkaana ensi vuonna Euroopan parlamentin vaaleissa. Rajoittuuko ehdokkuus pelkästään tuohon, kun samaan aikaan Alexander Stubbin nimi mainitaan myös yhtenä ehdokkaana seuraavaksi EU-komission puheenjohtajaksi Jean-Claude Junckerin jälkeen.

EPP:n   kärkiehdokas nimetään muuten Helsingissä marraskuussa pidettävässä kokouksessa, jossa paikalla on monia EU-maiden johtajia Saksan liittokansleri Angela Merkelin johdolla.

****

Hyvää pääsiäistä !

 

 

]]>
10 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253114-alexander-stubb-noteerataan-jatkuvasti-ulkomaisessa-mediassa#comments Alexander Stubb EU Sat, 31 Mar 2018 03:30:26 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253114-alexander-stubb-noteerataan-jatkuvasti-ulkomaisessa-mediassa
Onko sote- ja maakuntauudistus EU:n oikeusvaltioperiaatteen mukainen? http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253082-onko-sote-ja-maakuntauudistus-eun-oikeusvaltioperiaatteen-mukainen <p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Oikeusvaltioperiaate ja unionin oikeusjärjestys&quot;</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Oikeusvaltioperiaate on oikeudellisesti sitova perustuslaillinen periaate. Se on yksimielisesti tunnustettu yhdeksi niistä perusperiaatteista, jotka ovat olennainen osa EU:n ja Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden perustuslaillisia järjestelmiä. </strong></p><p>Jo kauan ennen kuin oikeusvaltioperiaate mainittiin erikseen EU:n perussopimuksessa[1], unionin tuomioistuin totesi vuonna 1986 asiassa Les Verts antamassaan tuomiossa, että EU on &rdquo;oikeusyhteisö, koska sekä sen jäsenvaltiot että sen toimielimet ovat sellaisen valvonnan alaisia, jonka kohteena on niiden toteuttamien toimenpiteiden yhteensopivuus perustuslakia vastaavan asiakirjan eli EY:n perustamissopimuksen kanssa&rdquo;[2].</p><p>Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan oikeusvaltioperiaate on lähteenä EU:n oikeusjärjestyksessä sovellettaville periaatteille, joihin voidaan vedota tuomioistuimissa. Tuomioistuin korostaa myös, että nuo periaatteet ovat yleisiä oikeusperiaatteita, jotka johtuvat jäsenvaltioille yhteisestä perustuslaillisesta traditiosta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Seuraavat periaatteet on syytä mainita:</strong></p><p><strong>(a) laillisuusperiaate,</strong> joka tarkoittaa, että lainsäädäntöprosessi on läpinäkyvä, vastuuvelvollinen, demokraattinen ja moniarvoinen. Tuomioistuin on vahvistanut laillisuusperiaatteen olevan unionin perusperiaate todetessaan, että &rdquo;[...] oikeusyhteisössä on asianmukaisesti varmistettava laillisuuden noudattaminen&rdquo;[3];</p><p><strong>(b) oikeusvarmuus,</strong> joka edellyttää muun muassa, että säännöt ovat selkeitä ja ennustettavia eikä niitä voi jälkeenpäin muuttaa. Tuomioistuin on korostanut oikeusvarmuuden merkitystä toteamalla, että oikeusvarmuusperiaatteen ja luottamuksensuojan periaatteen mukaan &rdquo;[...] [unionin] lainsäädännön on oltava oikeussubjektien kannalta selvää ja ennakoitavaa [...]&rdquo;. Tuomioistuin on todennut myös, että &rdquo;[...] on oikeusvarmuuden periaatteen vastaista vahvistaa [unionin] säädöksen ajallinen voimassaolo alkamaan sen julkaisemista aikaisemmasta päivämäärästä, poikkeuksellisesti saattaa olla toisin, kun tavoiteltava päämäärä sitä vaatii ja kun asianomaisten luottamuksensuojaa kunnioitetaan asianmukaisesti&rdquo;[4];</p><p><strong>(c) toimeenpanovallan käyttäjien mielivaltaisuuden kielto</strong>. Unionin tuomioistuin on todennut seuraavaa: &rdquo;Tästä huolimatta kaikkien jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä julkisen vallan puuttumisen sekä luonnollisten henkilöiden että oikeushenkilöiden yksityisen toiminnan alaan on perustuttava lakiin ja oltava perusteltavissa laissa säädetyillä syillä. Näissä oikeusjärjestyksissä säädetään näin ollen, vaikkakin yksityiskohdiltaan toisistaan poikkeavalla tavalla, suojasta sellaisia toimia vastaan, jotka ovat mielivaltaisia tai suhteettomia. Tällaisen suojan vaatimus on näin ollen tunnustettava [unionin] oikeuden yleiseksi periaatteeksi; [...][5];</p><p><strong>(d) riippumaton ja tehokas tuomioistuinvalvonta, johon kuuluu perusoikeuksien kunnioittaminen</strong>. Tuomioistuin on toistanut, että EU on &rdquo;oikeusunioni, jossa sen toimielimet ovat sellaisen valvonnan alaisia, jonka kohteena on niiden toteuttamien toimien yhteensoveltuvuus etenkin perussopimusten, yleisten oikeusperiaatteiden ja perusoikeuksien kanssa&rdquo;. Tuomioistuin on täsmentänyt tämän tarkoittavan, että &rdquo;yksityisten oikeussubjektien on voitava saada tehokasta oikeussuojaa niille unionin oikeusjärjestyksen mukaan kuuluvien oikeuksien osalta&rdquo;. Tuomioistuin on todennut selvästi, että tällainen suoja &rdquo;on yksi jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvista yleisistä oikeusperiaatteista. Tämä oikeus on myös vahvistettu ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehdyn Euroopan yleissopimuksen 6 ja 13 artiklassa&rdquo;[6].</p><p>(e) Lisäksi tuomioistuin on käsitellyt sitä, miten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja toimivallanjako ovat yhteydessä toisiinsa, ja todennut, että &rdquo;[...][unionin] oikeuden yleinen periaate, jonka mukaan <strong>jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja joka perustuu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaan</strong> [...] sisältää oikeuden erityisesti toimeenpanovallasta riippumattomaan tuomioistuimeen [...][7]&rdquo;. Toimivallanjaon periaate on tietenkin tärkeällä sijalla, kun varmistetaan, että oikeusvaltioperiaatetta noudatetaan. Se voi kuitenkin saada erilaisia muotoja siitä riippuen, minkälainen parlamentaarinen malli on käytössä ja missä määrin toimivallanjaon periaatetta sovelletaan kansallisella tasolla. Tuomioistuin on tältä osin viitannut toiminnalliseen vallanjakoon, joka merkitsee riippumatonta ja tehokasta tuomioistuinvalvontaa, ja todennut, ettei &rdquo;[...] unionin oikeus ole esteenä sille, että <strong>jäsenvaltio käyttää samanaikaisesti lainsäädäntövaltaa, hallintovaltaa ja tuomiovaltaa, kunhan näiden toimivaltuuksien käyttö järjestetään oikeusvaltiolle ominaista toimivallanjakoa noudattaen&rdquo;</strong>[8];</p><p><strong>(f) yhdenvertaisuus lain edessä</strong>. Tuomioistuin on korostanut yhdenvertaista kohtelua EU:n oikeuden yleisenä periaatteena ja todennut, että &rdquo;on muistutettava, että yhdenvertaisen kohtelun periaate on unionin oikeuden yleinen periaate, joka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 ja 21 artiklassa&rdquo;[9].</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Oikeusvaltioperiaate ja Euroopan neuvosto </strong></p><p>Nämä unionin yhteisen nimittäjän muodostavan oikeusvaltioperiaatteen elementit ovat kaikilta osin käytössä Euroopan neuvoston tasolla. Vaikka Euroopan neuvoston perussäännössä tai Euroopan ihmisoikeussopimuksessa[10] ei olekaan määritelty oikeusvaltioperiaatetta ja vaikka täsmällinen luettelo oikeusvaltioperiaatteesta johtuvista periaatteista, normeista ja arvoista voikin olla eri jäsenvaltioissa erilainen,</p><p><strong><img alt="yes" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/thumbs_up.png" title="yes" width="23" />Venetsian komissio tarkoittaa vuonna 2011 julkaistussa raportissa oikeusvaltioperiaatteella &rdquo;perustavaa laatua olevaa yhteistä eurooppalaistan normia, joka ohjaa ja rajaa demokraattisen vallan harjoittamista&rdquo; ja &rdquo;demokraattisen yhteiskunnan olennaista osaa, joka edellyttää, että päätöksentekijät kohtelevat kaikkia ihmisarvoisesti, yhdenvertaisesti ja kohtuullisesti sekä lainsäädäntöä noudattaen ja että kaikilla on mahdollisuus riitauttaa päätökset riippumattomissa ja puolueettomissa tuomioistuimissa&rdquo;[11].</strong></p><p><strong>Venetsian komissio määrittää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella raportissaan tarkemmin seuraavat oikeusvaltioperiaatteen yhteiset ja yleisesti hyväksytyt piirteet (luettelo ei ole tyhjentävä):</strong></p><p>(a) laillisuus (ml. läpinäkyvä, vastuuvelvollinen ja demokraattinen lainsäädäntöprosessi),</p><p>(b) oikeusvarmuus,</p><p>(c) mielivaltaisuuden kielto,</p><p>(d) oikeussuoja riippumattomissa ja puolueettomissa tuomioistuimissa,</p><p>(e) ihmisoikeuksien kunnioittaminen, syrjinnän kielto ja yhdenvertaisuus lain edessä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Oikeusvaltioperiaate kansallisella tasolla </strong></p><p>Vaikka oikeusvaltioperiaatetta ei olekaan määritelty täsmällisesti tai tyhjentävästi kansallisissa perustuslaeissa tai tuomioistuinten toimesta, se on nykyaikaisen eurooppalaisen perustuslakitradition yhteinen nimittäjä. Kansalliset tuomioistuimet viittaavat siihen monissa tilanteissa tulkitessaan kansallista lainsäädäntöä tai käyttävät sitä lähteenä kehittäessään periaatteita, joihin voidaan vedota tuomioistuimissa.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lähde:</strong></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52014DC0158" title="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52014DC0158">https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52014DC0158</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://register.consilium.europa.eu/doc/srv?l=FI&amp;f=ST%207632%202014%20ADD%201" title="http://register.consilium.europa.eu/doc/srv?l=FI&amp;f=ST%207632%202014%20ADD%201">http://register.consilium.europa.eu/doc/srv?l=FI&amp;f=ST%207632%202014%20AD...</a></p><p>&nbsp;</p><p>----</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Rauhallista pääsiäistä kaikille! </strong><img alt="heart" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/heart.png" title="heart" width="23" /> <strong>t. Kirsi</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

"Oikeusvaltioperiaate ja unionin oikeusjärjestys"

 

Oikeusvaltioperiaate on oikeudellisesti sitova perustuslaillinen periaate. Se on yksimielisesti tunnustettu yhdeksi niistä perusperiaatteista, jotka ovat olennainen osa EU:n ja Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden perustuslaillisia järjestelmiä.

Jo kauan ennen kuin oikeusvaltioperiaate mainittiin erikseen EU:n perussopimuksessa[1], unionin tuomioistuin totesi vuonna 1986 asiassa Les Verts antamassaan tuomiossa, että EU on ”oikeusyhteisö, koska sekä sen jäsenvaltiot että sen toimielimet ovat sellaisen valvonnan alaisia, jonka kohteena on niiden toteuttamien toimenpiteiden yhteensopivuus perustuslakia vastaavan asiakirjan eli EY:n perustamissopimuksen kanssa”[2].

Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan oikeusvaltioperiaate on lähteenä EU:n oikeusjärjestyksessä sovellettaville periaatteille, joihin voidaan vedota tuomioistuimissa. Tuomioistuin korostaa myös, että nuo periaatteet ovat yleisiä oikeusperiaatteita, jotka johtuvat jäsenvaltioille yhteisestä perustuslaillisesta traditiosta.

 

Seuraavat periaatteet on syytä mainita:

(a) laillisuusperiaate, joka tarkoittaa, että lainsäädäntöprosessi on läpinäkyvä, vastuuvelvollinen, demokraattinen ja moniarvoinen. Tuomioistuin on vahvistanut laillisuusperiaatteen olevan unionin perusperiaate todetessaan, että ”[...] oikeusyhteisössä on asianmukaisesti varmistettava laillisuuden noudattaminen”[3];

(b) oikeusvarmuus, joka edellyttää muun muassa, että säännöt ovat selkeitä ja ennustettavia eikä niitä voi jälkeenpäin muuttaa. Tuomioistuin on korostanut oikeusvarmuuden merkitystä toteamalla, että oikeusvarmuusperiaatteen ja luottamuksensuojan periaatteen mukaan ”[...] [unionin] lainsäädännön on oltava oikeussubjektien kannalta selvää ja ennakoitavaa [...]”. Tuomioistuin on todennut myös, että ”[...] on oikeusvarmuuden periaatteen vastaista vahvistaa [unionin] säädöksen ajallinen voimassaolo alkamaan sen julkaisemista aikaisemmasta päivämäärästä, poikkeuksellisesti saattaa olla toisin, kun tavoiteltava päämäärä sitä vaatii ja kun asianomaisten luottamuksensuojaa kunnioitetaan asianmukaisesti”[4];

(c) toimeenpanovallan käyttäjien mielivaltaisuuden kielto. Unionin tuomioistuin on todennut seuraavaa: ”Tästä huolimatta kaikkien jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä julkisen vallan puuttumisen sekä luonnollisten henkilöiden että oikeushenkilöiden yksityisen toiminnan alaan on perustuttava lakiin ja oltava perusteltavissa laissa säädetyillä syillä. Näissä oikeusjärjestyksissä säädetään näin ollen, vaikkakin yksityiskohdiltaan toisistaan poikkeavalla tavalla, suojasta sellaisia toimia vastaan, jotka ovat mielivaltaisia tai suhteettomia. Tällaisen suojan vaatimus on näin ollen tunnustettava [unionin] oikeuden yleiseksi periaatteeksi; [...][5];

(d) riippumaton ja tehokas tuomioistuinvalvonta, johon kuuluu perusoikeuksien kunnioittaminen. Tuomioistuin on toistanut, että EU on ”oikeusunioni, jossa sen toimielimet ovat sellaisen valvonnan alaisia, jonka kohteena on niiden toteuttamien toimien yhteensoveltuvuus etenkin perussopimusten, yleisten oikeusperiaatteiden ja perusoikeuksien kanssa”. Tuomioistuin on täsmentänyt tämän tarkoittavan, että ”yksityisten oikeussubjektien on voitava saada tehokasta oikeussuojaa niille unionin oikeusjärjestyksen mukaan kuuluvien oikeuksien osalta”. Tuomioistuin on todennut selvästi, että tällainen suoja ”on yksi jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvista yleisistä oikeusperiaatteista. Tämä oikeus on myös vahvistettu ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehdyn Euroopan yleissopimuksen 6 ja 13 artiklassa”[6].

(e) Lisäksi tuomioistuin on käsitellyt sitä, miten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja toimivallanjako ovat yhteydessä toisiinsa, ja todennut, että ”[...][unionin] oikeuden yleinen periaate, jonka mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja joka perustuu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaan [...] sisältää oikeuden erityisesti toimeenpanovallasta riippumattomaan tuomioistuimeen [...][7]”. Toimivallanjaon periaate on tietenkin tärkeällä sijalla, kun varmistetaan, että oikeusvaltioperiaatetta noudatetaan. Se voi kuitenkin saada erilaisia muotoja siitä riippuen, minkälainen parlamentaarinen malli on käytössä ja missä määrin toimivallanjaon periaatetta sovelletaan kansallisella tasolla. Tuomioistuin on tältä osin viitannut toiminnalliseen vallanjakoon, joka merkitsee riippumatonta ja tehokasta tuomioistuinvalvontaa, ja todennut, ettei ”[...] unionin oikeus ole esteenä sille, että jäsenvaltio käyttää samanaikaisesti lainsäädäntövaltaa, hallintovaltaa ja tuomiovaltaa, kunhan näiden toimivaltuuksien käyttö järjestetään oikeusvaltiolle ominaista toimivallanjakoa noudattaen”[8];

(f) yhdenvertaisuus lain edessä. Tuomioistuin on korostanut yhdenvertaista kohtelua EU:n oikeuden yleisenä periaatteena ja todennut, että ”on muistutettava, että yhdenvertaisen kohtelun periaate on unionin oikeuden yleinen periaate, joka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 ja 21 artiklassa”[9].

 

Oikeusvaltioperiaate ja Euroopan neuvosto

Nämä unionin yhteisen nimittäjän muodostavan oikeusvaltioperiaatteen elementit ovat kaikilta osin käytössä Euroopan neuvoston tasolla. Vaikka Euroopan neuvoston perussäännössä tai Euroopan ihmisoikeussopimuksessa[10] ei olekaan määritelty oikeusvaltioperiaatetta ja vaikka täsmällinen luettelo oikeusvaltioperiaatteesta johtuvista periaatteista, normeista ja arvoista voikin olla eri jäsenvaltioissa erilainen,

yesVenetsian komissio tarkoittaa vuonna 2011 julkaistussa raportissa oikeusvaltioperiaatteella ”perustavaa laatua olevaa yhteistä eurooppalaistan normia, joka ohjaa ja rajaa demokraattisen vallan harjoittamista” ja ”demokraattisen yhteiskunnan olennaista osaa, joka edellyttää, että päätöksentekijät kohtelevat kaikkia ihmisarvoisesti, yhdenvertaisesti ja kohtuullisesti sekä lainsäädäntöä noudattaen ja että kaikilla on mahdollisuus riitauttaa päätökset riippumattomissa ja puolueettomissa tuomioistuimissa”[11].

Venetsian komissio määrittää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella raportissaan tarkemmin seuraavat oikeusvaltioperiaatteen yhteiset ja yleisesti hyväksytyt piirteet (luettelo ei ole tyhjentävä):

(a) laillisuus (ml. läpinäkyvä, vastuuvelvollinen ja demokraattinen lainsäädäntöprosessi),

(b) oikeusvarmuus,

(c) mielivaltaisuuden kielto,

(d) oikeussuoja riippumattomissa ja puolueettomissa tuomioistuimissa,

(e) ihmisoikeuksien kunnioittaminen, syrjinnän kielto ja yhdenvertaisuus lain edessä.

 

Oikeusvaltioperiaate kansallisella tasolla

Vaikka oikeusvaltioperiaatetta ei olekaan määritelty täsmällisesti tai tyhjentävästi kansallisissa perustuslaeissa tai tuomioistuinten toimesta, se on nykyaikaisen eurooppalaisen perustuslakitradition yhteinen nimittäjä. Kansalliset tuomioistuimet viittaavat siihen monissa tilanteissa tulkitessaan kansallista lainsäädäntöä tai käyttävät sitä lähteenä kehittäessään periaatteita, joihin voidaan vedota tuomioistuimissa."

 

Lähde:

 

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52014DC0158

 

http://register.consilium.europa.eu/doc/srv?l=FI&f=ST%207632%202014%20ADD%201

 

----

 

Rauhallista pääsiäistä kaikille! heart t. Kirsi

 

 

 

 

]]>
4 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253082-onko-sote-ja-maakuntauudistus-eun-oikeusvaltioperiaatteen-mukainen#comments EU EU-maat Oikeusvaltioperiaate Sote- ja maakuntauudistus Fri, 30 Mar 2018 08:29:56 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253082-onko-sote-ja-maakuntauudistus-eun-oikeusvaltioperiaatteen-mukainen
Sodan edellytys on vahvojen viholliskuvien luominen http://marjattalaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253064-sodan-edellytys-on-vahvojen-viholliskuvien-luominen <p>Facebook tarjosi tänään nähtäväkseni kaksi vuotta sitten tekemääni päivitystä mahdollista uusjakoa varten. Olin jakanut Helsingin sanomien pääkirjoituskolumnina olleen Raimo Sailaksen kirjoituksen otsikolla &rdquo;<a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002893446.html">Muukalaisviha ja rasismi ovat löytäneet jalansijaa hämmästyttävän laajalti</a>&rdquo;. Sailas viittaa vielä kaksi vuotta aiemmin (2014) kirjoittamaansa Kanava-lehden kolumniin ja jatkaa: &quot;Valitettavasti liberaali läntinen demokratia ihmisoikeuksineen, lehdistönvapauksineen sekä vapaine ja rehellisine vaaleineen on edelleen menettänyt asemiaan, eikä parempaa ole näkyvissä.&quot;</p><p>Myöhemmin hän toteaa:</p><p>&quot;Niin sanotut Visegrad-maat (Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari) ansaitsevat oman lukunsa läntisen demokratian alamäessä. Ne sanoutuvat nyt irti siitä, mihin sitoutuivat vapau&shy;tuessaan Neuvostoliiton komennosta ja liittyessään Euroopan unioniin.&quot;</p><p>Ja edelleen:</p><p>&quot;Monien kriisien keskellä painiva EU näyttää äärioikeiston nousun edessä avuttomalta. Jäsenmaat saavat irtisanoutua EU:n perusarvoista ilman kummempia reaktioita.&quot;</p><p><br />Sailaksen Kanavan kolumnia otsikolla &quot;Demokratia kulkee takaiskusta toiseen&quot; <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/suosittelemme/Sivut/demokratia-kulkee-takaiskusta-toiseen.aspx">referoidaan</a> eduskunnan kirjaston sivuilla. Siitä sitaatti:</p><p>&quot;Sailas kirjoittaa myös Venäjästä. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet toiveet Venäjän demokratisoitumisesta vain haaveiksi. Myöskään Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa demokratisoitumisen aalto ei ole kantanut tarpeeksi pitkälle.</p><p>Osansa Sailaksen kritiikistä saa myös EU ja lopulta kansalaiset itse. Kansalaisten tulisi toimia toisin ja hankkia parempaa tietopääomaa, jotta demokratia jaksaisi kukoistaa. Kolumni on herättelevä ja lukemisen arvoinen.&quot;</p><p><br />Noin siis vuonna 2014.</p><p>Tänä vuonna Venäjää epäillään painavin perustein (? &ndash; julkisuudessa kuvailemattomin!) laittoman ja erittäin vaarallisen hermomyrkyn käytöstä murhayrityksessä Englannissa. Britannian pääministeri Theresa May uhoaa <a href="https://www.verkkouutiset.fi/theresa-may-ei-eparoisi-kayttaa-ydinasetta-53049/">valmiudestaan ydinaseen käyttöön</a>. EU-maiden enemmistö karkottaa joukoittain venäläisdiplomaatteja.</p><p>&nbsp;</p><p>Googlailuni toi näytölle linkin myös Pekka Tarkan <a href="http://historiajatkuu.blogspot.fi/2014/06/">Historia jatkuu -blogiin, vuoden 2014 kesäkuuhun</a>. Tässä blogissaan Tarkka ruotii silloisen ulkoministerin, Erkki Tuomiojan (SDP), näkemyksiä Ukrainan kriisiin ollessa &quot;päällä&quot;. Krimin/Ukrainan kriisiä ei tietenkään ole edelleenkään käännetty pois &quot;päältä&quot;. Nyt entisten ratkaisemattomien konfliktien, kauppapakotteiden ja vastapakotteiden ym. lisäksi tipahtelee tyrmistyttäviä kansainvälisten sopimusten ja lakien rikkomisia &ndash; ja Suomen valtiojohdossa häärää mukana herkästi poukkoilevia ja panikoivia, ulkopolitiikkaa osaamattomia &quot;älypäitä&quot;, joilla ei näytä olevan kykyä ymmärtää sen enempää toisten ilmaisemia kuin itse lähettämiään hienovaraisia viestejä, vaan he tulevat helposti yllytetyiksi toimimaan juuri &quot;lännen perusarvoja&quot; halveksivien manipuloijien toivomalla tavalla.</p><p><br />Erkki Tuomiojalta on <a href="https://areena.yle.fi/1-4382893?autoplay=true">nytkin kuultu</a> tahdikasta arvoistaan kiinni pitämistä koviakin moitteita antaessaan, sortumatta oikeusvaltiota alentavaan populistiseen mustamaalaamiseen, jollaisella fasistisissa diktatuureissa luodaan kansalaisille viholliskuvia ja nostatetaan pintaan irrationaalisia, atavistisia pelkotiloja.</p><p>&nbsp;</p><p>Raimo Sailaksen vuoden 2016 kolumni päättyy virkkeeseen: &quot;George Bernard Shaw määritteli aikanaan demokratian osuvasti ja ilmeisen realistisesti näin: &#39;Demokratia on rakennelma, joka varmistaa, että emme tule hallituiksi paremmin kuin ansaitsemme&#39;.&quot;</p><p>Demokratisoitumisen toivominen Venäjältä &ndash; ja jo toteutumaan lähteneen demokratisoitumiskehityksen kääntämisen kiivaaksi kyydiksi peruutusvaihteella taaksepäin loppumisen odottaminen Turkilta, Unkarilta, Puolalta jne. &ndash; näyttää koko ajan kauemmaksi karkaavalta haaveelta, eikä missään maissa, ei nyt vielä entistä paremmiksi demokratisoitumassa olevissakaan, kansan enemmistöä voisi vähempää kiinnostaa tietopääoman hankkiminen eikä omien arvojensa tinkimätön noudattaminen. Eikä kai arvojensa punnitseminenkaan mielessään, jotta ne osaisi yhdistää faktamaailman entiteetteihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Päivän Ylen uutisissa kerrotaan, että Venäjä katkoo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10140426">diplomaattien karkotuksilla</a> länsisuhteitaan ja että ensi viikolla se pullistelee muskeleitaan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10140263">ohjusharjoituksissa</a> &quot;Itämerellä Ruotsin ja Tanskan aluevesien tuntumassa&quot;.</p><p>&quot;&ndash; En ole koskaan ennen nähnyt, että toinen valtio suorittaisi ammuntoja Ruotsin lentotiedotusalueella ilman yhteistyötä Ruotsin kanssa, kommentoi turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä <a href="https://twitter.com/wisemanswisdoms/status/979115791705694209">Wiseman-blogi</a> Twitterissä. Blogia kirjoittaa everstiluutnantti Carl Bergqvist.&quot;</p><p>Tuntuu kuin yhden jos toisenkin eurooppalaisen valtion ulkopolitiikan nokkaväki nyt kuopisi jalkojaan malttamattomana, odottaen lähtöä laukkaan pois läntisten demokraattisten oikeusvaltioiden yhteisöstä. &rdquo;Kilparadalla&rdquo; vedetään jäniksenä edessä Britannian hermomyrkkyhyökkäystä &ndash; olipa vetäjänä Venäjä tai joku sen syylliseksi lavastanut taho.</p><p><br />Kun tv-uutiset näyttivät elokuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1975 kuvaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) lopettavasta kokouksesta, jossa kymmenien länsimaailman valtioiden päättäjät allekirjoittivat päätösasiakirjan &ndash; laihahkolla sisällöllä varustetun, mutta kuitenkin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) tuiki tärkeälle &rdquo;yhteisten arvojemme&rdquo; valvonta- ja sovittelumenettelylle perustan luoneen &ndash; mielessäni soi rauhansävel: ei koskaan enää valtiollista väkivaltaa meillä näillä nurkilla! Eihän historian pyörä voisi peruuttamaan lähteä? Eihän koskaan enää!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Facebook tarjosi tänään nähtäväkseni kaksi vuotta sitten tekemääni päivitystä mahdollista uusjakoa varten. Olin jakanut Helsingin sanomien pääkirjoituskolumnina olleen Raimo Sailaksen kirjoituksen otsikolla ”Muukalaisviha ja rasismi ovat löytäneet jalansijaa hämmästyttävän laajalti”. Sailas viittaa vielä kaksi vuotta aiemmin (2014) kirjoittamaansa Kanava-lehden kolumniin ja jatkaa: "Valitettavasti liberaali läntinen demokratia ihmisoikeuksineen, lehdistönvapauksineen sekä vapaine ja rehellisine vaaleineen on edelleen menettänyt asemiaan, eikä parempaa ole näkyvissä."

Myöhemmin hän toteaa:

"Niin sanotut Visegrad-maat (Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari) ansaitsevat oman lukunsa läntisen demokratian alamäessä. Ne sanoutuvat nyt irti siitä, mihin sitoutuivat vapau­tuessaan Neuvostoliiton komennosta ja liittyessään Euroopan unioniin."

Ja edelleen:

"Monien kriisien keskellä painiva EU näyttää äärioikeiston nousun edessä avuttomalta. Jäsenmaat saavat irtisanoutua EU:n perusarvoista ilman kummempia reaktioita."


Sailaksen Kanavan kolumnia otsikolla "Demokratia kulkee takaiskusta toiseen" referoidaan eduskunnan kirjaston sivuilla. Siitä sitaatti:

"Sailas kirjoittaa myös Venäjästä. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet toiveet Venäjän demokratisoitumisesta vain haaveiksi. Myöskään Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa demokratisoitumisen aalto ei ole kantanut tarpeeksi pitkälle.

Osansa Sailaksen kritiikistä saa myös EU ja lopulta kansalaiset itse. Kansalaisten tulisi toimia toisin ja hankkia parempaa tietopääomaa, jotta demokratia jaksaisi kukoistaa. Kolumni on herättelevä ja lukemisen arvoinen."


Noin siis vuonna 2014.

Tänä vuonna Venäjää epäillään painavin perustein (? – julkisuudessa kuvailemattomin!) laittoman ja erittäin vaarallisen hermomyrkyn käytöstä murhayrityksessä Englannissa. Britannian pääministeri Theresa May uhoaa valmiudestaan ydinaseen käyttöön. EU-maiden enemmistö karkottaa joukoittain venäläisdiplomaatteja.

 

Googlailuni toi näytölle linkin myös Pekka Tarkan Historia jatkuu -blogiin, vuoden 2014 kesäkuuhun. Tässä blogissaan Tarkka ruotii silloisen ulkoministerin, Erkki Tuomiojan (SDP), näkemyksiä Ukrainan kriisiin ollessa "päällä". Krimin/Ukrainan kriisiä ei tietenkään ole edelleenkään käännetty pois "päältä". Nyt entisten ratkaisemattomien konfliktien, kauppapakotteiden ja vastapakotteiden ym. lisäksi tipahtelee tyrmistyttäviä kansainvälisten sopimusten ja lakien rikkomisia – ja Suomen valtiojohdossa häärää mukana herkästi poukkoilevia ja panikoivia, ulkopolitiikkaa osaamattomia "älypäitä", joilla ei näytä olevan kykyä ymmärtää sen enempää toisten ilmaisemia kuin itse lähettämiään hienovaraisia viestejä, vaan he tulevat helposti yllytetyiksi toimimaan juuri "lännen perusarvoja" halveksivien manipuloijien toivomalla tavalla.


Erkki Tuomiojalta on nytkin kuultu tahdikasta arvoistaan kiinni pitämistä koviakin moitteita antaessaan, sortumatta oikeusvaltiota alentavaan populistiseen mustamaalaamiseen, jollaisella fasistisissa diktatuureissa luodaan kansalaisille viholliskuvia ja nostatetaan pintaan irrationaalisia, atavistisia pelkotiloja.

 

Raimo Sailaksen vuoden 2016 kolumni päättyy virkkeeseen: "George Bernard Shaw määritteli aikanaan demokratian osuvasti ja ilmeisen realistisesti näin: 'Demokratia on rakennelma, joka varmistaa, että emme tule hallituiksi paremmin kuin ansaitsemme'."

Demokratisoitumisen toivominen Venäjältä – ja jo toteutumaan lähteneen demokratisoitumiskehityksen kääntämisen kiivaaksi kyydiksi peruutusvaihteella taaksepäin loppumisen odottaminen Turkilta, Unkarilta, Puolalta jne. – näyttää koko ajan kauemmaksi karkaavalta haaveelta, eikä missään maissa, ei nyt vielä entistä paremmiksi demokratisoitumassa olevissakaan, kansan enemmistöä voisi vähempää kiinnostaa tietopääoman hankkiminen eikä omien arvojensa tinkimätön noudattaminen. Eikä kai arvojensa punnitseminenkaan mielessään, jotta ne osaisi yhdistää faktamaailman entiteetteihin.

 

Päivän Ylen uutisissa kerrotaan, että Venäjä katkoo diplomaattien karkotuksilla länsisuhteitaan ja että ensi viikolla se pullistelee muskeleitaan ohjusharjoituksissa "Itämerellä Ruotsin ja Tanskan aluevesien tuntumassa".

"– En ole koskaan ennen nähnyt, että toinen valtio suorittaisi ammuntoja Ruotsin lentotiedotusalueella ilman yhteistyötä Ruotsin kanssa, kommentoi turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä Wiseman-blogi Twitterissä. Blogia kirjoittaa everstiluutnantti Carl Bergqvist."

Tuntuu kuin yhden jos toisenkin eurooppalaisen valtion ulkopolitiikan nokkaväki nyt kuopisi jalkojaan malttamattomana, odottaen lähtöä laukkaan pois läntisten demokraattisten oikeusvaltioiden yhteisöstä. ”Kilparadalla” vedetään jäniksenä edessä Britannian hermomyrkkyhyökkäystä – olipa vetäjänä Venäjä tai joku sen syylliseksi lavastanut taho.


Kun tv-uutiset näyttivät elokuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1975 kuvaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) lopettavasta kokouksesta, jossa kymmenien länsimaailman valtioiden päättäjät allekirjoittivat päätösasiakirjan – laihahkolla sisällöllä varustetun, mutta kuitenkin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) tuiki tärkeälle ”yhteisten arvojemme” valvonta- ja sovittelumenettelylle perustan luoneen – mielessäni soi rauhansävel: ei koskaan enää valtiollista väkivaltaa meillä näillä nurkilla! Eihän historian pyörä voisi peruuttamaan lähteä? Eihän koskaan enää!

]]>
4 http://marjattalaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253064-sodan-edellytys-on-vahvojen-viholliskuvien-luominen#comments EU Rauha Sota Suomi Ulkopolitiikka Thu, 29 Mar 2018 18:50:24 +0000 Marjatta Laiho http://marjattalaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253064-sodan-edellytys-on-vahvojen-viholliskuvien-luominen
15 suoraselkäistä kansanedustajaa. http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252900-15-suoraselkaista-kansanedustajaa <p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/viisitoista-kansanedustajaa-vetoaa-carles-puigdemontin-puolesta/">Viisitoista kansanedustajaa vetoaa Carles Puigdemontin puolesta.</a></p><p>&nbsp;</p><p>15 suoraselkäistä kansanedustajaa.</p><p>Ei jumaliste voi olla mahdollista että väkivallattomasta demokraattisesta toiminnasta uhkaa 30 vuoden tuomio Euroopan unionin valtiossa. Jotenkin ymmärtäisi jos kyseessä oli entinen varsovan liiton maa, mutta että Espanja. Läntisen euroopan rikas maa.</p><p>Suomessa Turun terroristikin saanee käytännössä 16v kun murha todetaan. Eli ns. kovennettu murhatuomio.</p><p>Se että vetoomuslistasta puuttuu demarit ja kokoomus sekä luonnollisesti siniset ei varmasti yllätä ketään. Jotenkin tähän eurooppalaiseen arvopohjaan kytkeytyy kivasti se Turkin Erdoganin lausunto että täysjäseneksi tosissaan pyritään.</p><p>Mikä on pyrkiessä, Turkki lienee poliittisille vangeille Espanjaa hellempi.</p><p>&nbsp;</p><p>EDIT: tässä nämä 15. Kokoomuksen, demareiden ja sinisten edustaja puuttuu.</p><p>Mikko Kärnä (kesk.),<br />Olli-Poika Parviainen (vihr.),<br />Hanna Sarkkinen (vas.),<br />Juho Eerola (ps.), Ville Tavio (ps.),<br />Silvia Modig, (vas.),<br />Olli Immonen (ps.),<br />Sari Tanus (kd.),<br />Ritva Elomaa (ps.),<br />Jani Mäkelä (ps.),<br />Aino-Kaisa Pekonen (vas.),<br />Laura Huhtasaari (ps.),<br />Markus Mustajärvi (vas.),<br />Mats Löfström (rkp.)<br />Jari Ronkainen (ps.).</p><ul></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viisitoista kansanedustajaa vetoaa Carles Puigdemontin puolesta.

 

15 suoraselkäistä kansanedustajaa.

Ei jumaliste voi olla mahdollista että väkivallattomasta demokraattisesta toiminnasta uhkaa 30 vuoden tuomio Euroopan unionin valtiossa. Jotenkin ymmärtäisi jos kyseessä oli entinen varsovan liiton maa, mutta että Espanja. Läntisen euroopan rikas maa.

Suomessa Turun terroristikin saanee käytännössä 16v kun murha todetaan. Eli ns. kovennettu murhatuomio.

Se että vetoomuslistasta puuttuu demarit ja kokoomus sekä luonnollisesti siniset ei varmasti yllätä ketään. Jotenkin tähän eurooppalaiseen arvopohjaan kytkeytyy kivasti se Turkin Erdoganin lausunto että täysjäseneksi tosissaan pyritään.

Mikä on pyrkiessä, Turkki lienee poliittisille vangeille Espanjaa hellempi.

 

EDIT: tässä nämä 15. Kokoomuksen, demareiden ja sinisten edustaja puuttuu.

Mikko Kärnä (kesk.),
Olli-Poika Parviainen (vihr.),
Hanna Sarkkinen (vas.),
Juho Eerola (ps.), Ville Tavio (ps.),
Silvia Modig, (vas.),
Olli Immonen (ps.),
Sari Tanus (kd.),
Ritva Elomaa (ps.),
Jani Mäkelä (ps.),
Aino-Kaisa Pekonen (vas.),
Laura Huhtasaari (ps.),
Markus Mustajärvi (vas.),
Mats Löfström (rkp.)
Jari Ronkainen (ps.).

    ]]>
    46 http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252900-15-suoraselkaista-kansanedustajaa#comments Arvopohja Espanja EU Katalonia Turkki Mon, 26 Mar 2018 18:11:56 +0000 Mikko Kokko http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252900-15-suoraselkaista-kansanedustajaa
    Tuberkuloosi ei maiden rajoja kunnioita http://sirpapietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252785-tuberkuloosi-ei-maiden-rajoja-kunnioita <p>Tuberkuloosin uhka ei ole ohi. Huolestuttavaa on varsinkin antibioottiresistentin tuberkuloosin leviäminen, myös Euroopassa. Noin neljäsosa lääkeresistenssiin liittyvistä tautikuolemista johtuvat tuberkuloosista. Tutkimukseen ja uusien rokotusten kehittämiseen on panostettava. Tämä, samoin kuin tuberkuloosin leviämisen pysäyttäminen vaatii jäsenmailta yhteistyötä ja rajojen ylittäviä hankkeita.</p><p>Suomessa tuberkuloosia ei ollut vielä isovanhempieni aikaan selätetty. Myös äitini vietti puoli vuotta parantolassa sairastuttuaan tuberkuloosiin, ja omaan nuoruuteni kuuluivat ennaltaehkäisevät keuhkokuvaukset ja estolääkitys.</p><p>Nykyään tuberkuloosi on lähinnä köyhien ja kehitysmaiden tauti. Mutta tauti ei maiden rajoja kunnioita. Ei ole mitään maiden välistä ilmatiivistä ovea, jonka voi vetää kiinni. Kun varsinkin itä-Euroopassa on havaittu huomattava määrä antibioottiresistenttejä tuberkuloosikantoja, tulee meidänkin kantaa ajoissa huolta taudin leviämisen estämiseksi.</p><p>Yksi suurin syy antibioottiresistentin tuberkuloosin leviämiselle on se, että kalliita ja pitkiä, jopa kuuden kuukauden kestäviä hoitokuureja ei viedä loppuun asti. On meidän yhteinen etu varmistaa tarvittava rahoitus ja kansallinen lääkkeiden subventointi kaikille tuberkuloosiin sairastuneille. Lisäksi tarvitaan tarpeeksi ja myös maaseuduille ulottuvia terveyspalveluyksikköjä ja hoitajia henkilökohtaisesti seuraamaan sairastuneiden lääkkeidenottoa. Samalla tulisi panostaa sairauden ehkäisyyn, varsinkin taudin leviämisen estämiseksi tuberkuloosipotilaiden läheisiin.</p><p>Tuberkuloosin pysäyttäminen ei ole mahdotonta. Pystyimmehän siihen yhden sukupolven aikana Suomessakin. Rahaa se vaatii. Mutta investointi kannattaa silti tehdä nyt, kun taudin leviäminen on vielä jossain määrin ehkäistävissä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet tulisivat joka tapauksessa edullisemmaksi kun pitkälle levinneen epidemian hoito.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuberkuloosin uhka ei ole ohi. Huolestuttavaa on varsinkin antibioottiresistentin tuberkuloosin leviäminen, myös Euroopassa. Noin neljäsosa lääkeresistenssiin liittyvistä tautikuolemista johtuvat tuberkuloosista. Tutkimukseen ja uusien rokotusten kehittämiseen on panostettava. Tämä, samoin kuin tuberkuloosin leviämisen pysäyttäminen vaatii jäsenmailta yhteistyötä ja rajojen ylittäviä hankkeita.

    Suomessa tuberkuloosia ei ollut vielä isovanhempieni aikaan selätetty. Myös äitini vietti puoli vuotta parantolassa sairastuttuaan tuberkuloosiin, ja omaan nuoruuteni kuuluivat ennaltaehkäisevät keuhkokuvaukset ja estolääkitys.

    Nykyään tuberkuloosi on lähinnä köyhien ja kehitysmaiden tauti. Mutta tauti ei maiden rajoja kunnioita. Ei ole mitään maiden välistä ilmatiivistä ovea, jonka voi vetää kiinni. Kun varsinkin itä-Euroopassa on havaittu huomattava määrä antibioottiresistenttejä tuberkuloosikantoja, tulee meidänkin kantaa ajoissa huolta taudin leviämisen estämiseksi.

    Yksi suurin syy antibioottiresistentin tuberkuloosin leviämiselle on se, että kalliita ja pitkiä, jopa kuuden kuukauden kestäviä hoitokuureja ei viedä loppuun asti. On meidän yhteinen etu varmistaa tarvittava rahoitus ja kansallinen lääkkeiden subventointi kaikille tuberkuloosiin sairastuneille. Lisäksi tarvitaan tarpeeksi ja myös maaseuduille ulottuvia terveyspalveluyksikköjä ja hoitajia henkilökohtaisesti seuraamaan sairastuneiden lääkkeidenottoa. Samalla tulisi panostaa sairauden ehkäisyyn, varsinkin taudin leviämisen estämiseksi tuberkuloosipotilaiden läheisiin.

    Tuberkuloosin pysäyttäminen ei ole mahdotonta. Pystyimmehän siihen yhden sukupolven aikana Suomessakin. Rahaa se vaatii. Mutta investointi kannattaa silti tehdä nyt, kun taudin leviäminen on vielä jossain määrin ehkäistävissä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet tulisivat joka tapauksessa edullisemmaksi kun pitkälle levinneen epidemian hoito.

    ]]>
    11 http://sirpapietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252785-tuberkuloosi-ei-maiden-rajoja-kunnioita#comments Kotimaa EU Kansanterveys Tuberkuloosi Sat, 24 Mar 2018 08:11:12 +0000 Sirpa Pietikäinen http://sirpapietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252785-tuberkuloosi-ei-maiden-rajoja-kunnioita
    Kauppasodat palasivat - Suomen huolehdittava eduistaan http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252668-kauppasodat-palasivat-suomen-huolehdittava-eduistaan <p>Yhdysvaltain (USA) asettamat terästullit ja sen seurannaisvaikutukset voivat olla Suomen orastavan talouskasvun kannalta todella vahingollisia. On selvää, että Euroopan unionin (EU) puolittainen pörhentely vastatoimina asetettaviin pitkiin tullilistoihin ei Suomea auta - päinvastoin. Seurauksena on väistämättä meille tärkeiden tuotteiden joutuminen ennen pitkää USA:n tullikorotusten listalle. Suomen kansantaloutta on jo valmiiksi rasittanut 10 vuoden turha lama. Bruttokansantuote on kitunut alemmalla tasolla kuin vuonna 2007. Syyt ovat monelta osin olleet Suomen tekemiä vääriä valintoja.</p><p>Kauppasodat ovat palanneet. Presidentti Donald Trumpin johdolla päätetyt terästullit palauttavat liberaalin kauppapolitiikan päälle uuden ja pysyvän varjon. EU:ssa suunnitellaan useille sadoille tuotteille vastatulleja. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, että USA iskee sen jälkeen jälleen uusiin tuotteisiin uusilla tulleilla omana vastavetonaan. Suomelle nämä tuotteet voivat olla viennin kannalta hyvin tärkeitä. Hyväuskoiset suomalaiset joutuvat jälleen osana EU:ta kitumaan isojen maiden kauppasotien vuoksi. Onko Suomi ymmärtänyt, että maailmanpolitiikassa on syntynyt uusi aika?</p><p>Ennen vuotta 2018 on juuri nähty kaksi isoa maailmankauppaan ja Suomen talouteen vaikuttanutta asiaa: 2014 tulivat Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet sekä vuonna 2016 Brexit.</p><p>Vääriä valintoja on Suomen EU-asemasta johtuen tai meistä riippumatta tapahtumassa jälleen. Suomen ajautuminen 2014 Venäjän tuontipakotteista yhdeksi eniten kärsiväksi EU-maaksi oli heikkoa poliittista toimintaa. Suomi suostui heikkoihin ehtoihin, eikä saanut käytännössä mitään kompensaatiota EU:lta eniten kärsineille maito-, liha- ja elintarviksektoreille. Ja kriisiä on jatkunut kohta neljä vuotta.</p><p>Brexit on toinen vasta vajaa kaksi vuotta sitten kauppa- ja rahapoliittisesti Suomeen merkittävästi vaikuttanut asia. Suomalaiset vientituotteet ovat punnan heikentyessä kallistuneet brittiostajille. Metsäteollisuus on luonnollisesti Suomelle merkittävä toimiala, johon brexit on myös vaikuttanut.</p><p>Suomessa valitetaan impivaaralaisuudesta silloin, kun kritisoidaan EU:n keskittävää politiikkaa tai ylipäätänsä EU-päätösten järkevyyttä maamme kannalta. Nyt olisi poliittisilla päättäjillä laajemmin aito tarve katsoa peiliin. Norja tai Sveitsi ovat menestyneet hyvin, eikä Ruotsikaan ole kärsinyt eurosta. Moni pieni maa pystyy neuvottelemaan ilman EU:ta itselleen omia tarpeita paremmin läpi.</p><p>Suomen pitäisi käyttää järkeä ja huolehtia EU-pöydissä, ettemme osana unionia ole mukana kiihtyvässä suojatullien virrassa, jonka lopputuloksena olemme varmasti suurin häviäjä kaukaisena reunamaana. Rahapolitiikka, EU:n kauppapolitiikka ja&nbsp; maatalouspolitiikka ei yksinkertaisesti toimi Suomelle tai ole meidän etumme.</p><p>Nyt on herättävä tai tämän maakuntia jo vuosi tyhjentäneen politiikan seurauksina tyhjenee koko Suomi. Globalisaation sijaan katseet on suunnattava omaan kansaan, aivan kuten Trump teki USA:ssa. Suomella on mahdollisuuksia talouskasvuun, jos se tehdään myös maakuntien luonnonvaroja ja ihmisten osaamista hyödyntäen.&nbsp; EU voi olla jälleen pilaamassa mahdollisuudet, kuten kävi Venäjä-pakoitteissa. Sitä Suomen kansa ei saa hyväksyä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltain (USA) asettamat terästullit ja sen seurannaisvaikutukset voivat olla Suomen orastavan talouskasvun kannalta todella vahingollisia. On selvää, että Euroopan unionin (EU) puolittainen pörhentely vastatoimina asetettaviin pitkiin tullilistoihin ei Suomea auta - päinvastoin. Seurauksena on väistämättä meille tärkeiden tuotteiden joutuminen ennen pitkää USA:n tullikorotusten listalle. Suomen kansantaloutta on jo valmiiksi rasittanut 10 vuoden turha lama. Bruttokansantuote on kitunut alemmalla tasolla kuin vuonna 2007. Syyt ovat monelta osin olleet Suomen tekemiä vääriä valintoja.

    Kauppasodat ovat palanneet. Presidentti Donald Trumpin johdolla päätetyt terästullit palauttavat liberaalin kauppapolitiikan päälle uuden ja pysyvän varjon. EU:ssa suunnitellaan useille sadoille tuotteille vastatulleja. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, että USA iskee sen jälkeen jälleen uusiin tuotteisiin uusilla tulleilla omana vastavetonaan. Suomelle nämä tuotteet voivat olla viennin kannalta hyvin tärkeitä. Hyväuskoiset suomalaiset joutuvat jälleen osana EU:ta kitumaan isojen maiden kauppasotien vuoksi. Onko Suomi ymmärtänyt, että maailmanpolitiikassa on syntynyt uusi aika?

    Ennen vuotta 2018 on juuri nähty kaksi isoa maailmankauppaan ja Suomen talouteen vaikuttanutta asiaa: 2014 tulivat Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet sekä vuonna 2016 Brexit.

    Vääriä valintoja on Suomen EU-asemasta johtuen tai meistä riippumatta tapahtumassa jälleen. Suomen ajautuminen 2014 Venäjän tuontipakotteista yhdeksi eniten kärsiväksi EU-maaksi oli heikkoa poliittista toimintaa. Suomi suostui heikkoihin ehtoihin, eikä saanut käytännössä mitään kompensaatiota EU:lta eniten kärsineille maito-, liha- ja elintarviksektoreille. Ja kriisiä on jatkunut kohta neljä vuotta.

    Brexit on toinen vasta vajaa kaksi vuotta sitten kauppa- ja rahapoliittisesti Suomeen merkittävästi vaikuttanut asia. Suomalaiset vientituotteet ovat punnan heikentyessä kallistuneet brittiostajille. Metsäteollisuus on luonnollisesti Suomelle merkittävä toimiala, johon brexit on myös vaikuttanut.

    Suomessa valitetaan impivaaralaisuudesta silloin, kun kritisoidaan EU:n keskittävää politiikkaa tai ylipäätänsä EU-päätösten järkevyyttä maamme kannalta. Nyt olisi poliittisilla päättäjillä laajemmin aito tarve katsoa peiliin. Norja tai Sveitsi ovat menestyneet hyvin, eikä Ruotsikaan ole kärsinyt eurosta. Moni pieni maa pystyy neuvottelemaan ilman EU:ta itselleen omia tarpeita paremmin läpi.

    Suomen pitäisi käyttää järkeä ja huolehtia EU-pöydissä, ettemme osana unionia ole mukana kiihtyvässä suojatullien virrassa, jonka lopputuloksena olemme varmasti suurin häviäjä kaukaisena reunamaana. Rahapolitiikka, EU:n kauppapolitiikka ja  maatalouspolitiikka ei yksinkertaisesti toimi Suomelle tai ole meidän etumme.

    Nyt on herättävä tai tämän maakuntia jo vuosi tyhjentäneen politiikan seurauksina tyhjenee koko Suomi. Globalisaation sijaan katseet on suunnattava omaan kansaan, aivan kuten Trump teki USA:ssa. Suomella on mahdollisuuksia talouskasvuun, jos se tehdään myös maakuntien luonnonvaroja ja ihmisten osaamista hyödyntäen.  EU voi olla jälleen pilaamassa mahdollisuudet, kuten kävi Venäjä-pakoitteissa. Sitä Suomen kansa ei saa hyväksyä.

     

    ]]>
    2 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252668-kauppasodat-palasivat-suomen-huolehdittava-eduistaan#comments EU Kauppasota Politiikka Talous Tulli Wed, 21 Mar 2018 20:04:58 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252668-kauppasodat-palasivat-suomen-huolehdittava-eduistaan
    Vanhat puolueet eivät EU:ssa kerää luottamuspääomaa vaan luovutuspääomaa http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252485-vanhat-puolueet-eivat-eussa-keraa-luottamuspaaomaa-vaan-luovutuspaaomaa <p>Koko Suomen EU-jäsenyyden ajan vanhat puolueet ovat noudattaneet EU-linjaa, jossa Suomi luopuu omasta kannastaan, jos sitä ei riittävän vahvasti tueta muiden maiden taholta. Antautumislinjaa on perusteltu sillä, että myöntyväisyys kerää Suomelle luottamuspääomaa, jota voidaan sitten myöhemmin hyödyntää. Tällä erikoisella logiikalla siis omista tavoitteistaan luopuminen ylläpitää Suomen vaikutusvaltaa EU:ssa.</p><p>Tämä jees-miesten EU-linja on järjenvastainen. Suomi ei kerää luottamuspääomaa, vaan luovutuspääomaa. On käsittämätöntä, että Suomen aseman kuvitellaan EU:ssa sitä mukaa aina vahvistuvan, kun annamme kannoistamme periksi. Toki tämä ajatusmalli on tehnyt vanhojen puolueiden elämän helpommaksi: poliittiset tappiot eivät EU-neuvotteluissa oikeastaan ole edes mahdollisia, kun mitä useammassa asiassa luovuttaa, sitä vaikutusvaltaisemmaksi tulee.</p><p>EU:n myötäilijät uskovat, että luovuttamiset kerryttävät jonkinlaista tulevissa neuvotteluissa tarvittavaa kuvitteellista valuuttaa, joka kertyy sitten antautumisten myötä jollekin ihmeelliselle henkiselle tilille. Minulla on uutinen myötäilijöille. Luovuttaminen ei ole valuuttaa, se on luovuttamista.</p><p>Jokainen luovutus on menetetty vaikutusmahdollisuus, ei vaikutusvallan ylläpitämistä tai parantamista. Kukaan ei EU:ssa ruksi Excel-taulukkoon kiitollisuudella Suomen antautumisia, jotka sitten voisi myöhemmin rahastaa kun joku ihmeellinen tosipaikka koittaa.</p><p>Minulla on myös kysymys myötäilijöille. Mikä on se tilanne, jossa Suomi vihdoin sitten käyttää tätä mielikuvitusvaluuttaansa? Olemme yli 20 vuotta keränneet luovutuspääomaa, mutta tähän saakka ei ole koskaan sellaista tilannetta tullut, että Suomi olisi asettunut EU:n edessä poikkiteloin käyttämään kertynyttä vaikutusvaltaansa. Milloin se tilanne tulee, onko sellaista ylipäänsä?</p><p>Suomi on EU-taipaleensa ajan ollut heikkoitsetuntoinen mallioppilas, joka on ennemmin hakenut muiden hyväksyntää kuin ajanut kansallista etuaan. Nyt on aika kasvaa aikuiseksi EU-jäseneksi.</p><p>Sinisen EU-linjan perusta on Suomen kansallisen edun puolustaminen. Näin tekevät kaikki muutkin EU-maat, mutta yksikään muu maa ei tee sitä meidän puolestamme. Siniset ei vanhojen puolueiden tapaan usko, että Suomi tulee vaikuttavammaksi jättämällä vaikuttamatta. Vaikutusvaltaa pitää käyttää jokaisessa asiassa juuri niin paljon kuin sitä on.</p><p>Käytännössä Siniset haluaa Suomen muuttavan EU-linjaansa siten, että Suomi uskaltaa käyttää vaikutusvaltaansa myös silloin, jos muut jäsenmaat eivät tue meitä &ndash; siis vaikka yksin, jos kysymys on yksimielisyyttä vaativista asioista. Tämä on se muutos, jota Suomen EU-politiikka eniten tarvitsee saadakseen aikaan todellisia tuloksia eikä kuvitteellisia luottamuspääomia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koko Suomen EU-jäsenyyden ajan vanhat puolueet ovat noudattaneet EU-linjaa, jossa Suomi luopuu omasta kannastaan, jos sitä ei riittävän vahvasti tueta muiden maiden taholta. Antautumislinjaa on perusteltu sillä, että myöntyväisyys kerää Suomelle luottamuspääomaa, jota voidaan sitten myöhemmin hyödyntää. Tällä erikoisella logiikalla siis omista tavoitteistaan luopuminen ylläpitää Suomen vaikutusvaltaa EU:ssa.

    Tämä jees-miesten EU-linja on järjenvastainen. Suomi ei kerää luottamuspääomaa, vaan luovutuspääomaa. On käsittämätöntä, että Suomen aseman kuvitellaan EU:ssa sitä mukaa aina vahvistuvan, kun annamme kannoistamme periksi. Toki tämä ajatusmalli on tehnyt vanhojen puolueiden elämän helpommaksi: poliittiset tappiot eivät EU-neuvotteluissa oikeastaan ole edes mahdollisia, kun mitä useammassa asiassa luovuttaa, sitä vaikutusvaltaisemmaksi tulee.

    EU:n myötäilijät uskovat, että luovuttamiset kerryttävät jonkinlaista tulevissa neuvotteluissa tarvittavaa kuvitteellista valuuttaa, joka kertyy sitten antautumisten myötä jollekin ihmeelliselle henkiselle tilille. Minulla on uutinen myötäilijöille. Luovuttaminen ei ole valuuttaa, se on luovuttamista.

    Jokainen luovutus on menetetty vaikutusmahdollisuus, ei vaikutusvallan ylläpitämistä tai parantamista. Kukaan ei EU:ssa ruksi Excel-taulukkoon kiitollisuudella Suomen antautumisia, jotka sitten voisi myöhemmin rahastaa kun joku ihmeellinen tosipaikka koittaa.

    Minulla on myös kysymys myötäilijöille. Mikä on se tilanne, jossa Suomi vihdoin sitten käyttää tätä mielikuvitusvaluuttaansa? Olemme yli 20 vuotta keränneet luovutuspääomaa, mutta tähän saakka ei ole koskaan sellaista tilannetta tullut, että Suomi olisi asettunut EU:n edessä poikkiteloin käyttämään kertynyttä vaikutusvaltaansa. Milloin se tilanne tulee, onko sellaista ylipäänsä?

    Suomi on EU-taipaleensa ajan ollut heikkoitsetuntoinen mallioppilas, joka on ennemmin hakenut muiden hyväksyntää kuin ajanut kansallista etuaan. Nyt on aika kasvaa aikuiseksi EU-jäseneksi.

    Sinisen EU-linjan perusta on Suomen kansallisen edun puolustaminen. Näin tekevät kaikki muutkin EU-maat, mutta yksikään muu maa ei tee sitä meidän puolestamme. Siniset ei vanhojen puolueiden tapaan usko, että Suomi tulee vaikuttavammaksi jättämällä vaikuttamatta. Vaikutusvaltaa pitää käyttää jokaisessa asiassa juuri niin paljon kuin sitä on.

    Käytännössä Siniset haluaa Suomen muuttavan EU-linjaansa siten, että Suomi uskaltaa käyttää vaikutusvaltaansa myös silloin, jos muut jäsenmaat eivät tue meitä – siis vaikka yksin, jos kysymys on yksimielisyyttä vaativista asioista. Tämä on se muutos, jota Suomen EU-politiikka eniten tarvitsee saadakseen aikaan todellisia tuloksia eikä kuvitteellisia luottamuspääomia.

    ]]>
    15 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252485-vanhat-puolueet-eivat-eussa-keraa-luottamuspaaomaa-vaan-luovutuspaaomaa#comments EU Sun, 18 Mar 2018 08:14:46 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252485-vanhat-puolueet-eivat-eussa-keraa-luottamuspaaomaa-vaan-luovutuspaaomaa
    EU:n ihanuutta on maksaa yli 50% tuontituotteesta tulleja ja veroja EU:lle http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252428-eun-ihanuutta-on-maksaa-yli-50-tuontituotteesta-tulleja-ja-veroja-eulle <p>Kun ostat vaikka polkupyörän EU:n ulkopuolelta, niin maksat sakkoa yli puolet hinnasta EU:lle. Ei ihme, että Trumppi on kateellinen ja alkaa matkimaan eu:ta laittamalla tuontitulleja.</p><p>Protektionismi on täysin sallittua, kun sitä tekee EU.</p><p>Eu:n ulkopuolelta tilatuista tuotteista kerättävät protektionismimiljardit tilitetään EU:lle siis sen vuosittaisen EU:jäsenmaksun 2,3 miljardin päälle.</p><p>&hellip;</p><p>Huomion arvoista on myös, että EU perii mm Kiinalta ja Venäjältä jopa 35,9% tullimaksun teräksen tuonnista. Ja tuo 35,9% tilitetään siis EU:lle.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tullit-ja-verot-voivat-jopa-kaksinkertaistaa-hinnan-tulli-tarkista-polkupyoran-valmistusmaa-ennen-ulkomailta-tilaamista/6820082#gs.YCr9pDQ">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tullit-ja-verot-voivat-jopa-kaksinkertaistaa-hinnan-tulli-tarkista-polkupyoran-valmistusmaa-ennen-ulkomailta-tilaamista/6820082#gs.YCr9pDQ</a></p><p><a href="https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/eu-asetti-pysyvan-tuontitullin-kiinalaiselle-kuumavalssatulle-terakselle-6639325">https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/eu-asetti-pysyvan-tuontitullin-kiinalaiselle-kuumavalssatulle-terakselle-6639325</a></p><p><a href="http://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulli-kantoi-valtiolle-10-8-miljardia-euroa-veroja-vuonna-2016">http://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulli-kantoi-valtiolle-10-8-miljardia-euroa-veroja-vuonna-2016</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun ostat vaikka polkupyörän EU:n ulkopuolelta, niin maksat sakkoa yli puolet hinnasta EU:lle. Ei ihme, että Trumppi on kateellinen ja alkaa matkimaan eu:ta laittamalla tuontitulleja.

    Protektionismi on täysin sallittua, kun sitä tekee EU.

    Eu:n ulkopuolelta tilatuista tuotteista kerättävät protektionismimiljardit tilitetään EU:lle siis sen vuosittaisen EU:jäsenmaksun 2,3 miljardin päälle.

    Huomion arvoista on myös, että EU perii mm Kiinalta ja Venäjältä jopa 35,9% tullimaksun teräksen tuonnista. Ja tuo 35,9% tilitetään siis EU:lle.

     

    https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tullit-ja-verot-voivat-jopa-kaksinkertaistaa-hinnan-tulli-tarkista-polkupyoran-valmistusmaa-ennen-ulkomailta-tilaamista/6820082#gs.YCr9pDQ

    https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/eu-asetti-pysyvan-tuontitullin-kiinalaiselle-kuumavalssatulle-terakselle-6639325

    http://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulli-kantoi-valtiolle-10-8-miljardia-euroa-veroja-vuonna-2016

     

     

    ]]>
    18 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252428-eun-ihanuutta-on-maksaa-yli-50-tuontituotteesta-tulleja-ja-veroja-eulle#comments EU Sat, 17 Mar 2018 03:43:24 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252428-eun-ihanuutta-on-maksaa-yli-50-tuontituotteesta-tulleja-ja-veroja-eulle
    Suomen EU-puheenjohtajuus - käännekohta EU:lle? http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252329-suomen-eu-puheenjohtajuus-kaannekohta-eulle <p><strong>Suomen EU-puheenjohtajakausi </strong>heinä-joulukuussa 2019 osuu Euroopan unionin ja Suomen kannalta äärimmäisen mielenkiintoiseen aikaan. Iso-Britanninan EU-eron, Brexitin, takia aiempaa aikaisemmaksi osuva EU-puheenjohtajakausi alkaa lähes välittömästi europarlamenttivaalien ja Suomen eduskuntavaalien jälkeen tilanteessa, jossa Suomella ei välttämättä ole hallitusta ja uutta Euroopan komissiota ei ehkä vielä olla valittu. Paljon on siis auki paitsi puheenjohtajakauden käytännön toteuttamisen näkökulmasta myös Euroopan tulevaisuuden kannalta: minkälaista Eurooppaa vaalien jälkeen lähdetään rakentamaan?</p><p>Pääministeri <strong>Juha Sipilän</strong> (Kesk.) johdolla pyöreän pöydän ääreen kokoontuneet poliitikot pyörittelivät Kesärannassa tällä viikolla mahdollisia teemoja Suomen EU-puheenjohtakaudelle. Median tietojen mukaan keskusteluissa on noussut esiin ainakin 15 erilaista teemaa, joista lopulliseen pakettiin mahtuu 3-5 teemakokonaisuutta. Pääministeri nosti yhdeksi suosiota keränneeksi teemaksi kiertotalouden, joka kieltämättä olisi Suomelle varsin hyvin sopiva teema. Mutta mitä muita kärkiteemoja Suomen pitäisi valita?</p><p>Suomen EU-puheenjohtajuus, kuten kaikki muutkin puheenjohtajuudet, on puheenjohtamaalle oivallinen tilaisuus maabrändin kehittämiselle. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, että hyvin harvoin kohdalle sattuvasta puheenjohtajakaudesta pitäisi ottaa kaikki irti - aivan kuten <strong>Viro</strong> teki omalla vasta päättyneellä kaudellaan. Suomessa suhtautuminen on tähän asti ollut hieman varovaisempaa ja toimintaa on ohjannut käytännönläheisyys eikä niinkään halu korostaa Suomen maabrändiä. Tähän on toivottavasti tullut viimeisten päivien keskustelun aikana muutos, sillä EU-puheenjohtajakausi tarjoaa edelleen Suomelle loistavan mahdollisuuden korostaa erityisosaamisalueitamme ja maan hyviä puolia.</p><p><strong>Entä ne teemat?</strong> Kiertotalouden lisäksi esillä on ollut ainakin koulutus, kestävä kehitys, ympäristö, robotisaatio, digitalisaatio, sisämarkkinat, kauppapolitiikka, arktinen ja pohjoinen ulottuvuus, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate. Hyviä ja kelpoja teemoja kaikki, mutta millä perusteella valinta pitäisi tehdä - poliitikot kokoontuvat parlamentaarisesti, koska vielä ei tiedetä vuonna 2019 työnsä aloittavan hallituksen kokoonpanoa. Kaikilla puolueilla on omat painotuksensa, joten viiden teeman listan rajaaminen voi olla melko vaikeaa.&nbsp;</p><p>Myös kansalaisjärjestöt, yritykset, instituutiot ja muut tahot ovat esittäneet näkemyksiään tulevan EU-puheenjohtajakauden teemoista. Toistaiseksi kyse on ollut pitkälti kabinettivaikuttamisesta, sillä puolueet eivät ole järjestäneet laajempaa kansalaiskeskustelua puheenjohtajakauden teemoista. Tälle voisi olla tilausta. Politiikan tekemisen tavat muuttuvat ja erityisesti EU-politiikka kaipaisi kansalaisten aktivoitumista ja kiinnostuksen lisääntymistä. <strong>Saataisiinko suomalaiset innostumaan EU-asioista, jos puheenjohtajakausi suunniteltaisiin ja toteutettaisiin kansalaiset osallistaen?&nbsp;</strong></p><p>Vedonlyöntitoimistot eivät ainakaan toistaiseksi ota vetoja vastaan Suomen EU-puheenjohtajakauden teemoista, mutta oma rivini on seuraava:</p><p><strong>1. Kiertotalous</strong></p><p><strong>2. Koulutus</strong></p><p><strong>3. Robotisaatio</strong></p><p><strong>4. Sisämarkkinat ja kauppapolitiikka</strong></p><p><strong>5. Ihmisoikeudet ja demokratia</strong></p><p>Suomen EU-puheenjohtajuus voi oikein ja tarpeeksi kunnianhimoisesti toteutettuna määrittää EU:n suuntaan paljon enemmän, kuin tällä hetkellä ymmärretään. Oikeilla teemoituksilla voimme nostaa keskusteluun meille tärkeitä asioita, sillä poliittiseen taitekohtaan sattuva kautemme on myös epävarmuuden aikaa. Selkeillä teemoilla Suomi voi luoda narratiivin EU:n ja Euroopan tulevaisuudelle.</p><p>Jokerina heitän ilmoille vielä kuudennen teeman: <strong>Uusi Eurooppa - kohti tulevaisuutta.</strong> Sopiva teema uudelle europarlamentille, uudelle komissiolle ja uudelle Suomen hallitukselle, joiden tehtäväksi jää toteuttaa kansalaisten valitsema Euroopan tulevaisuus.</p><p>PS. Viron jälkeen puheenjohtajamaana toimii tällä hetkellä Bulgaria, jota seuraavat järjestyksessä Itävalta, Romania, Suomi ja Kroatia sekä Saksa.&nbsp;</p> Suomen EU-puheenjohtajakausi heinä-joulukuussa 2019 osuu Euroopan unionin ja Suomen kannalta äärimmäisen mielenkiintoiseen aikaan. Iso-Britanninan EU-eron, Brexitin, takia aiempaa aikaisemmaksi osuva EU-puheenjohtajakausi alkaa lähes välittömästi europarlamenttivaalien ja Suomen eduskuntavaalien jälkeen tilanteessa, jossa Suomella ei välttämättä ole hallitusta ja uutta Euroopan komissiota ei ehkä vielä olla valittu. Paljon on siis auki paitsi puheenjohtajakauden käytännön toteuttamisen näkökulmasta myös Euroopan tulevaisuuden kannalta: minkälaista Eurooppaa vaalien jälkeen lähdetään rakentamaan?

    Pääministeri Juha Sipilän (Kesk.) johdolla pyöreän pöydän ääreen kokoontuneet poliitikot pyörittelivät Kesärannassa tällä viikolla mahdollisia teemoja Suomen EU-puheenjohtakaudelle. Median tietojen mukaan keskusteluissa on noussut esiin ainakin 15 erilaista teemaa, joista lopulliseen pakettiin mahtuu 3-5 teemakokonaisuutta. Pääministeri nosti yhdeksi suosiota keränneeksi teemaksi kiertotalouden, joka kieltämättä olisi Suomelle varsin hyvin sopiva teema. Mutta mitä muita kärkiteemoja Suomen pitäisi valita?

    Suomen EU-puheenjohtajuus, kuten kaikki muutkin puheenjohtajuudet, on puheenjohtamaalle oivallinen tilaisuus maabrändin kehittämiselle. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, että hyvin harvoin kohdalle sattuvasta puheenjohtajakaudesta pitäisi ottaa kaikki irti - aivan kuten Viro teki omalla vasta päättyneellä kaudellaan. Suomessa suhtautuminen on tähän asti ollut hieman varovaisempaa ja toimintaa on ohjannut käytännönläheisyys eikä niinkään halu korostaa Suomen maabrändiä. Tähän on toivottavasti tullut viimeisten päivien keskustelun aikana muutos, sillä EU-puheenjohtajakausi tarjoaa edelleen Suomelle loistavan mahdollisuuden korostaa erityisosaamisalueitamme ja maan hyviä puolia.

    Entä ne teemat? Kiertotalouden lisäksi esillä on ollut ainakin koulutus, kestävä kehitys, ympäristö, robotisaatio, digitalisaatio, sisämarkkinat, kauppapolitiikka, arktinen ja pohjoinen ulottuvuus, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate. Hyviä ja kelpoja teemoja kaikki, mutta millä perusteella valinta pitäisi tehdä - poliitikot kokoontuvat parlamentaarisesti, koska vielä ei tiedetä vuonna 2019 työnsä aloittavan hallituksen kokoonpanoa. Kaikilla puolueilla on omat painotuksensa, joten viiden teeman listan rajaaminen voi olla melko vaikeaa. 

    Myös kansalaisjärjestöt, yritykset, instituutiot ja muut tahot ovat esittäneet näkemyksiään tulevan EU-puheenjohtajakauden teemoista. Toistaiseksi kyse on ollut pitkälti kabinettivaikuttamisesta, sillä puolueet eivät ole järjestäneet laajempaa kansalaiskeskustelua puheenjohtajakauden teemoista. Tälle voisi olla tilausta. Politiikan tekemisen tavat muuttuvat ja erityisesti EU-politiikka kaipaisi kansalaisten aktivoitumista ja kiinnostuksen lisääntymistä. Saataisiinko suomalaiset innostumaan EU-asioista, jos puheenjohtajakausi suunniteltaisiin ja toteutettaisiin kansalaiset osallistaen? 

    Vedonlyöntitoimistot eivät ainakaan toistaiseksi ota vetoja vastaan Suomen EU-puheenjohtajakauden teemoista, mutta oma rivini on seuraava:

    1. Kiertotalous

    2. Koulutus

    3. Robotisaatio

    4. Sisämarkkinat ja kauppapolitiikka

    5. Ihmisoikeudet ja demokratia

    Suomen EU-puheenjohtajuus voi oikein ja tarpeeksi kunnianhimoisesti toteutettuna määrittää EU:n suuntaan paljon enemmän, kuin tällä hetkellä ymmärretään. Oikeilla teemoituksilla voimme nostaa keskusteluun meille tärkeitä asioita, sillä poliittiseen taitekohtaan sattuva kautemme on myös epävarmuuden aikaa. Selkeillä teemoilla Suomi voi luoda narratiivin EU:n ja Euroopan tulevaisuudelle.

    Jokerina heitän ilmoille vielä kuudennen teeman: Uusi Eurooppa - kohti tulevaisuutta. Sopiva teema uudelle europarlamentille, uudelle komissiolle ja uudelle Suomen hallitukselle, joiden tehtäväksi jää toteuttaa kansalaisten valitsema Euroopan tulevaisuus.

    PS. Viron jälkeen puheenjohtajamaana toimii tällä hetkellä Bulgaria, jota seuraavat järjestyksessä Itävalta, Romania, Suomi ja Kroatia sekä Saksa. 

    ]]>
    20 http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252329-suomen-eu-puheenjohtajuus-kaannekohta-eulle#comments Kotimaa EU EU-puheenjohtajakausi Eurooppa Suomi Thu, 15 Mar 2018 11:54:05 +0000 Aku Aarva http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252329-suomen-eu-puheenjohtajuus-kaannekohta-eulle
    EU:n rakennerahastot... http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252269-eun-rakenneraastot <p><strong>... ja suomalainen poliittinen</strong></p><p><strong>keskustelukulttuuri</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Joskus tämä tuntuu epätoivoiselta: tässä yrittää parhaansa mukaan avata keskustelua jostain &ndash; itse asiassa &ndash; aika tärkeästä rakenteellisesta EU-ongelmasta ja välittömästi tulee korville joku instituutioiden etujen vartija. Tässä mielessä Markku Markkula kulkee vanhaa polkua.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Yritin nostaa esille todella ongelmallisen asian, joka liittyy EU:n rakennerahastoihin. Esimerkkini oli laitimmasta päästä: Italian Campania-alue Napolin ympärillä. Rakennerahastot eivät ole pystyneet pureutumaan alueen ongelmiin vaan vielä 60 vuoden jälkeen alue laahaa edelleen perässä. &nbsp;Markkula työntää asian sivuun huomauttamalla, että yksityinen sektori on heikko ja investoinnin laahaavat.</p><p>Laiha lohtu. 60 vuodessa rakennerahastot Etelä-Italiassa eivät ole kyenneet muuttamaan mafioottista kulttuuria. Minun mielestäni tämä jo osoittaa, että jotain on aika pahasti vinossa.</p><p>Mutta rakennerahastojen ongelmat eivät rajoitu Etelä-Italiaan tai siellä toimivaan mafiaan. Koillis-Romaniasta tehty osatutkimus osoittaa, ettei alue pysty tavoittamaan eurooppalaista keskitasoa rakennerahastojen tuella siitä yksinkertaisesta syystä, että lähtökohtataso on liian alhainen. Absoluuttisissa luvuissa tämä Romanian koilliskulma jää vielä enemmän jälkeen.</p><p>Joitakin vuosi sitten Gregor Mendel Yliopisto Brnossa teki tutkimuksen rakennerahastojen vaikutuksesta ja päättyi samanlaiseen lopputulokseen: rakennerahastot eivät toimi niin kuin joskus oletettiin. Eroavuudet EU:n alueiden välillä eivät kavennu.</p><p>Tähän on ilmeisesti ainakin kaksi syytä. On olemassa vahvoja viittauksia siitä, että jäsenvaltiot astuvat ulos samalla kun EU astuu sisään. Jäsenmaat ovat siis ainakin jossain määrin luopumassa vastustaan aluepolitiikasta. Ihan samanlaista suuntausta voidaan havaita tutkimuspuolella. Kun EU otti 100-prosenttisen vastuun tutkimusten rahoituksesta, tutkimusmäärärahat vähenivät koska jäsenmaat vetäytyivät vastuusta.</p><p>Toinen syy liittyy kehittyneiden alueiden kehitykseen. Tilanteessa jossa alustat, infra ja tieto määrittelevät miten talous kehittyy, kehittyneemmät alueet edistyvät nopeammin. Hylkysyrjät jäävät kehityksen jalkoihin.</p><p>En ole Markun kahdesta esimerkistä ihan samaa mieltä. Irlanti kehittyi ennen kaikkea aika kyseenalaisella veropolitiikalla &ndash; &rdquo;The Doubble Irsh&rdquo;. Portugalin &rdquo;Norte&rdquo; käsitellään edellä mainitsemassani tutkimuksessa. Alussa näytti menevän hyvin, nyt Norte kuitenkin jää Lissabonin alueen kehityksen jakoihin. Siellä nykyinen hallitus ei pysty toteuttamaan välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia.</p><p>Markku vaatii nyt minulta ratkaisuesityksiä. Kohtuullista olisi ehkä, että Markun oma instituutio &ndash; EU:n aluekomitea &ndash; uskaltaisi katsoa totuutta silmiin. Mutta annan hyvän vinkin. Komission tutkimus &rdquo;Economic Challenges and Lagging Regions&rdquo; osoittaa &ndash; kylläkin vähän rivien välissä &ndash; että ainoa toimiva apu liittyy opetukseen ja tutkimukseen. Jos maanviljelijän koulutustaso nousee hän keksii aika suurella todennäköisyydellä jotain uutta tai on ainakin avoimempi uudistusehdotuksille. Sama pätee PKT-yrityksiin. Opetus on kansallista kompetenssia, mutta EU:n panos voisi olla koko tämän tietoklusterin tukemisessa. Projektien suhteen olemme jo EFSI I:n ja EFSI II:n yhteydessä olleet hyvin tiukasti tuloksellisuuden arvioinnin kannalla. Pelkästään rahan antaminen ei ratkaise.</p><p>&nbsp;</p><p>Nils Torvalds</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ... ja suomalainen poliittinen

    keskustelukulttuuri

     

    Joskus tämä tuntuu epätoivoiselta: tässä yrittää parhaansa mukaan avata keskustelua jostain – itse asiassa – aika tärkeästä rakenteellisesta EU-ongelmasta ja välittömästi tulee korville joku instituutioiden etujen vartija. Tässä mielessä Markku Markkula kulkee vanhaa polkua.

     

    Yritin nostaa esille todella ongelmallisen asian, joka liittyy EU:n rakennerahastoihin. Esimerkkini oli laitimmasta päästä: Italian Campania-alue Napolin ympärillä. Rakennerahastot eivät ole pystyneet pureutumaan alueen ongelmiin vaan vielä 60 vuoden jälkeen alue laahaa edelleen perässä.  Markkula työntää asian sivuun huomauttamalla, että yksityinen sektori on heikko ja investoinnin laahaavat.

    Laiha lohtu. 60 vuodessa rakennerahastot Etelä-Italiassa eivät ole kyenneet muuttamaan mafioottista kulttuuria. Minun mielestäni tämä jo osoittaa, että jotain on aika pahasti vinossa.

    Mutta rakennerahastojen ongelmat eivät rajoitu Etelä-Italiaan tai siellä toimivaan mafiaan. Koillis-Romaniasta tehty osatutkimus osoittaa, ettei alue pysty tavoittamaan eurooppalaista keskitasoa rakennerahastojen tuella siitä yksinkertaisesta syystä, että lähtökohtataso on liian alhainen. Absoluuttisissa luvuissa tämä Romanian koilliskulma jää vielä enemmän jälkeen.

    Joitakin vuosi sitten Gregor Mendel Yliopisto Brnossa teki tutkimuksen rakennerahastojen vaikutuksesta ja päättyi samanlaiseen lopputulokseen: rakennerahastot eivät toimi niin kuin joskus oletettiin. Eroavuudet EU:n alueiden välillä eivät kavennu.

    Tähän on ilmeisesti ainakin kaksi syytä. On olemassa vahvoja viittauksia siitä, että jäsenvaltiot astuvat ulos samalla kun EU astuu sisään. Jäsenmaat ovat siis ainakin jossain määrin luopumassa vastustaan aluepolitiikasta. Ihan samanlaista suuntausta voidaan havaita tutkimuspuolella. Kun EU otti 100-prosenttisen vastuun tutkimusten rahoituksesta, tutkimusmäärärahat vähenivät koska jäsenmaat vetäytyivät vastuusta.

    Toinen syy liittyy kehittyneiden alueiden kehitykseen. Tilanteessa jossa alustat, infra ja tieto määrittelevät miten talous kehittyy, kehittyneemmät alueet edistyvät nopeammin. Hylkysyrjät jäävät kehityksen jalkoihin.

    En ole Markun kahdesta esimerkistä ihan samaa mieltä. Irlanti kehittyi ennen kaikkea aika kyseenalaisella veropolitiikalla – ”The Doubble Irsh”. Portugalin ”Norte” käsitellään edellä mainitsemassani tutkimuksessa. Alussa näytti menevän hyvin, nyt Norte kuitenkin jää Lissabonin alueen kehityksen jakoihin. Siellä nykyinen hallitus ei pysty toteuttamaan välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia.

    Markku vaatii nyt minulta ratkaisuesityksiä. Kohtuullista olisi ehkä, että Markun oma instituutio – EU:n aluekomitea – uskaltaisi katsoa totuutta silmiin. Mutta annan hyvän vinkin. Komission tutkimus ”Economic Challenges and Lagging Regions” osoittaa – kylläkin vähän rivien välissä – että ainoa toimiva apu liittyy opetukseen ja tutkimukseen. Jos maanviljelijän koulutustaso nousee hän keksii aika suurella todennäköisyydellä jotain uutta tai on ainakin avoimempi uudistusehdotuksille. Sama pätee PKT-yrityksiin. Opetus on kansallista kompetenssia, mutta EU:n panos voisi olla koko tämän tietoklusterin tukemisessa. Projektien suhteen olemme jo EFSI I:n ja EFSI II:n yhteydessä olleet hyvin tiukasti tuloksellisuuden arvioinnin kannalla. Pelkästään rahan antaminen ei ratkaise.

     

    Nils Torvalds

     

    ]]>
    4 http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252269-eun-rakenneraastot#comments Aluekomitea Budjetti EU Wed, 14 Mar 2018 13:31:59 +0000 Nils Torvalds http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252269-eun-rakenneraastot
    Suomalainen aamu - heräämisiä ja katumisia! http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252077-suomalainen-aamu-heraamisia-ja-katumisia <p>Aamut ovat siitä hienoja, että ne paljastavat.</p><p>Ihminen olettaa olevansa turvassa pahalta siihen saakka, kunnes aika on valmis puhuttelemaan.</p><p>Aamu on sellainen. Tunteeton ja karu. Lähes julma.</p><p>On hyvä kuunnella aamua, joka ei pääty vain kaurapuuroon, murhoihin tai kupilliseen kahvia.</p><p>Aamu seuraa koiralenkille,&nbsp; vääntää väkinäisen hymyn vastaantulijalle, hiljentää suolessa vääntelehtivän tulokkaan ja raivoaa hitaille.</p><p>Aamu kertoo kaiken, jota olet piilotellut, hävennyt ja&nbsp; kuvitellut menneisyydeksi.</p><p>Puolenpäivän jälkeen, mieli on jo tasoitellut huolia, hiljentänyt aamun vihaista ääntä.</p><p>Siis, ei tänäänkään muutosta.</p><p>Vauhti kiihtyy ja perustus murenee samaan tahtiin.</p><p>- - -&nbsp;</p><p>Lauantain Ykkösaamun haastateltava, ministeri Vehviläinen, oli stailattu tyylikkääksi. Suomalaista trendikkyyttä asusteessa ja silmälaseissa. Hyvin tehty.</p><p>Toimittaja Seija Vaherkumpu ent. Rautio, kalpeni ministerin rinnalla. Seijalla on yleensä vahva ote. Nyt ei.</p><p>Ministeri paasasi ja oli enemmän kuin ministerin tarvitsee. Punaiseksi värjätty suu mutristui usein päättäväisyyteen, jota oikeasti ei ollut.&nbsp;</p><p>Maakuntauudistus. Kyllä.</p><p>Sote. Kyllä.</p><p>- - -</p><p>Aamu on takaraivossa. Mieli kieltää tosiasiat, mutta nauttii päivällistä ja iloitsee iloitsevien kanssa.</p><p>- - -</p><p>Ostan Onnenyörästä T:n, joka tarkoittaa terveyttä. Ostan Onnenpyörästä S:n, joka tarkoittaa sosiaaliturvaa.</p><p>Pyörin T:n ja S:n onnenpyörässä.&nbsp;</p><p>Mietin, mihin terveyteni on hajautettu, missä mahdolliset sairauteni hoidetaan.&nbsp;</p><p>- - -</p><p>Uuden vastarinta on luonnollista, sillä ihminen on aina pelokas. Varsinkin aamuisin, kun mieli käy läpi tehtyjä virheitä, pettymyksiä ja suruja. Myös onnistumisia ja iloja.</p><p>Aamusi on anteeksiantamaton todistajasi. Rakasta aamujasi ja kuuntele aamusi merkityksellisintä ääntä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aamut ovat siitä hienoja, että ne paljastavat.

    Ihminen olettaa olevansa turvassa pahalta siihen saakka, kunnes aika on valmis puhuttelemaan.

    Aamu on sellainen. Tunteeton ja karu. Lähes julma.

    On hyvä kuunnella aamua, joka ei pääty vain kaurapuuroon, murhoihin tai kupilliseen kahvia.

    Aamu seuraa koiralenkille,  vääntää väkinäisen hymyn vastaantulijalle, hiljentää suolessa vääntelehtivän tulokkaan ja raivoaa hitaille.

    Aamu kertoo kaiken, jota olet piilotellut, hävennyt ja  kuvitellut menneisyydeksi.

    Puolenpäivän jälkeen, mieli on jo tasoitellut huolia, hiljentänyt aamun vihaista ääntä.

    Siis, ei tänäänkään muutosta.

    Vauhti kiihtyy ja perustus murenee samaan tahtiin.

    - - - 

    Lauantain Ykkösaamun haastateltava, ministeri Vehviläinen, oli stailattu tyylikkääksi. Suomalaista trendikkyyttä asusteessa ja silmälaseissa. Hyvin tehty.

    Toimittaja Seija Vaherkumpu ent. Rautio, kalpeni ministerin rinnalla. Seijalla on yleensä vahva ote. Nyt ei.

    Ministeri paasasi ja oli enemmän kuin ministerin tarvitsee. Punaiseksi värjätty suu mutristui usein päättäväisyyteen, jota oikeasti ei ollut. 

    Maakuntauudistus. Kyllä.

    Sote. Kyllä.

    - - -

    Aamu on takaraivossa. Mieli kieltää tosiasiat, mutta nauttii päivällistä ja iloitsee iloitsevien kanssa.

    - - -

    Ostan Onnenyörästä T:n, joka tarkoittaa terveyttä. Ostan Onnenpyörästä S:n, joka tarkoittaa sosiaaliturvaa.

    Pyörin T:n ja S:n onnenpyörässä. 

    Mietin, mihin terveyteni on hajautettu, missä mahdolliset sairauteni hoidetaan. 

    - - -

    Uuden vastarinta on luonnollista, sillä ihminen on aina pelokas. Varsinkin aamuisin, kun mieli käy läpi tehtyjä virheitä, pettymyksiä ja suruja. Myös onnistumisia ja iloja.

    Aamusi on anteeksiantamaton todistajasi. Rakasta aamujasi ja kuuntele aamusi merkityksellisintä ääntä.

     

     

    ]]>
    6 http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252077-suomalainen-aamu-heraamisia-ja-katumisia#comments EU Maakunnat Sote Sat, 10 Mar 2018 15:20:02 +0000 Mirjami Parant http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252077-suomalainen-aamu-heraamisia-ja-katumisia