jheyno Gutta cavet lapidem - non forte, sed saepe cadendo

Kansantaloutta ilman kyyneleitä XIII - Vielä vähän inflaatiosta

  • Hävitty inflaationvastainen taistelu
    Hävitty inflaationvastainen taistelu

 

Joillekin inflaatio on edelleen peikko, jota pitää pelätä. Kuten olen todennut, näin ei ole. Inflaatiossa on kuitenkin muutama tärkeä piirre, joita on syytä tarkastella erikseen.

 

 

Inflaatio on rahan arvon laskua, ei kuluttajahintojen nousua.

 

Tämä lienee jokaiselle selvää, kun miettii kahta asiaa: Ensinnäkin nk. kuluttajakoria. Se koostuu oletetun mediaanikuluttajan kuukausittaisista kulutusostospäätöksistä. Tämän hintakehityksen seuraamista käsitellään inflaationa, vaikka todellisuudessa on kyse kuluttajahintojen muutoksesta. Lisäksi on huomattava, että kun ”ostoskorin” jokin tai jotkin tuotteet tulevat niin kalliiksi, että niiden ostamisesta luovutaan, ko. tuotteet poistetaan myös korista. Näin kuluttajan ”ostoskori” kuvaakin enemmän kulutusvalinnan kehittymistä kuin hintatason tai rahan arvon muuttumista.

 

Toiseksi on huomattava, että rahan arvon muutos koskee myös muuta kuin yksilökulutusta; liike-elämää, asumista (omistusasunnot) jne. Näiden hintakehityksessä tapahtuvat muutokset tulee myös ottaa huomioon rahan arvon muutoksia seurattaessa. Esimerkiksi Suomen ”inflaatiossa” ei huomioida lainkaan asuntojen hinnan nousua, vaikka se on selkeästi inflatorista: vanhojen asuntojen hintojen nousu johtuu nimenomaan markkinoille tulvivasta lisärahoituksesta, ei asuntojen ”todellisesta” objektiivisesta arvon kehityksestä, esim. kysynnän ylittäessä tarjonnan tms.

 

Koska lisäksi kyse on nimenomaan rahan arvon laskusta (Suomen tapauksessa euron), se laskee tietysti kaikkialla saman verran. Suomen inflaatio n kansantaloustieteen kannalta aivan yhtä suuri koko euroalueella. Ajatus, että Suomessa inflaatio olisi jotain muuta kuin esimerkiksi Kreikassa tai Saksassa, on yhtä absurdi kuin se, että inflaatio olisi jotain muuta Helsingissä kuin esimerkiksi Tampereella tai Utsjoella. Vielä selkeämmin; se tarkoittaisi, että inflaatio on Lidlissä jotain muuta kuin Keskossa tai SOK:ssa, koska niissä hinnat kehittyvät eri tahtia.

 

Inflaatio on prosessi

 

Usein jää kokonaan huomaamatta, että inflaatio ei ole historiallinen tapahtuma, vaan nimenomaan prosessi. Paradoksi on, että jos inflaatiovauhti on vuodessa vaikkapa 4 %, on se kahden vuoden aikana samoin 4 %. Tämä näyttää ensinäkemältä virheeltä, mutta ei sitä ole. Parhaan analogian antaa meille veden virtaus: jos veden virtaama on täysin kuvitteellisessa Aurajoessa vaikkapa 1 m3/s, on se tuon 1 m3/s vuodessa ja myös kahdessa vuodessa. Mitään objektiivista alkupistettä, josta veden virtaus (tai rahan arvon lasku) voitaisiin laskea tai johon sen voisi lopettaa ei ole.

 

Vesi, samoin kuin raha, on jotain, joka kiertää. Sitä tulee toisesta päästä lisää ja toisesta päästä sitä haihtuu, aloittaakseen kierron uudelleen. Tämä johtuu rahan luonteesta, siitä, mitä raha oikeastaan on. Tätä olen käsitellyt osassa I. Yhtä vähän kuin vedenkiertokulku esimerkissämme, Aurajoessa, on koskaan ”alkanut”, se ilmeisesti ei myöskään koskaan ”lopu”. Aurajoen tilalle tässä voidaan laittaa kansantalous. Tai veden osalta Maa.

 

Inflaationvastainen taistelu

 

Muodissa oleva ”inflaationvastainen taistelu”, hintavakaus, on ollut yksi Euroopan Unionin (mm.) pääasiallisia taloustavoitteita. Sama vesianalogia kertoo hyvin, miten haitallinen tuo politiikka on ollut ja on kansantalouden kehittämiselle:

 

Edellä mainittu Aurajoki-analogia edellyttää tietysti sateita, jotka putoavat taivaalta pelloille. Tästä vedestä osa menee tietysti kasveille, osa valuu pois, jokeen ja sieltä mereen, haihtuu ja sataa uudelleen. Inflaation analogiana tässä on tuo vesisateen määrä. Jos vettä sataa enemmän kuin mitä kasvit kykenevät hyödyntämään ja ojitus vetämään, pelto vettyy ja sato tuhoutuu. jos vettä ei tule tarpeeksi, pelto kuivuu ja sato tuhoutuu. Sateiden lisääntyminen, inflaation kiihtyminen, kompensoituu ojitusta tehostamalla (rahan arvon lasku) ja kasvituotantoa kehittämällä (teknologian kehitys). Analogia on tietysti vain analogia, mutta antanee hyvän mielikuvan siitä, mitä rahan suhteen tapahtuu. Samoin kuin vesi sataa, rahan määrä kasvaa, ja kierrossa haihtuu taivaalle, rahan arvo laskee, ovat raha ja vesi siinäkin suhteessa analogioita, että tuo sama vesi/raha (lupaus siitä…ks. ”Mitä raha todella on”) ovat koko ajan samaa vettä/rahaa, joka kiertää taloudessa loputtomasti.

 

Inflaationvastainen taistelu, sekin, mahtuu tähän analogiaan. Sitä kuvaa parhaiten tuo kuvitteelliseen Aurajokeen rakennettu pato. Mitä tiiviimpi pato on ja mitä korkeammaksi se rakennetaan, sitä enemmän vettä sen taakse mahtuu. Tämä johtaa kuitenkin tilanteeseen, joka on lähestymässä: Mikäli juoksutuksia ei aloiteta, pato väistämättä murtuu ennemmin tai myöhemmin. Samoin, mitä paremmin ja korkeammaksi se on rakennettu, sitä katastrofaalisempi tulee rysäys olemaan, kun pato lopulta joka tapauksessa murtuu. Vaaran merkkinä on, että tällä hetkellä liikkeellä oleva raha ylittää kaiken ostettavan arvon noin 2-5 %:lla, mutta olemassa olevan rahan määrä, sen ”padon taakse varatun”, on jo yli satakertainen kaiken ostettavan määrään nähden.

 

Tämä tarkoittaa patoanalogiassamme sitä, että mikäli mitään ei tehdä inflaation hallituksi vapauttamiseksi, ”padon murruttua” kaikki tuo ylimääräinen raha tulee jossain vaiheessa liikenteeseen, joko hallitsemattoman pankkikriisin, kansainvälisen poliittisen kriisin tai esimerkiksi globaalin luonnonkatastrofin seurauksena. Tällöin inflaatio kasvaa hallitsemattomaksi ja näennäinen hintataso nousee pilviin vauhdilla, joka ei ole enää hallinnassa. Seurauksena on elintasoerojen globaali, raketinomainen, kasvu ja yleinen kaaos. Se tulee todennäköisimmin tuhoamaan pysyvästi pohjoismaisen hyvinvointivaltion eikä Suomi tule siitä selviämään. Mikäli huomioidaan, puhtaasti ennustuksena, maapallon väestön jakautuminen ja resurssien, raaka-aineiden ja energian sijainti, talouden painopiste tullee siirtymään pysyvästi pois Länsi-Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat