jheyno Gutta cavet lapidem - non forte, sed saepe cadendo

Miksi valtio velkaantuu? Miksi Orvon politiikka ei toimi, eikä voi toimia?

  • Miksi valtio velkaantuu? Miksi Orvon politiikka ei toimi, eikä voi toimia?

Paljonko veronmaksaja säästää kun valtio leikkaa? Petteri Orvon suuri ongelma: miksi menot kasvavat, vaikka kuinka leikataan?

 

 

Valtion leikkausten pääkohde on väistämättä henkilöstökulut, tavalla tai toisella. Käytännössä tälle on yksi, tyhjentävä, termi: irtisanominen. Näitä irtisanomisia on suortettu valtiohallinnossa eri tavoin viimeiset 40 vuotta, oikeastaan jo Mauno Koiviston kruunaamisesta ja Kalevi Sorsan viimeisestä hallituksesta alkaen. Jalo päämäärä on ollut hallinnon virtaviivaistaminen, markkinatalouden edistäminen ja ”lintukodon” tuhoaminen.

Vaan miten on käynyt? Valtion budjetti kasvaa melko tasaisesti, ja verotuksen sijaan sitä joudutaan rahoittamaan ulkomaisella lainanotolla. Ei siksi, ettei olisi verotettavaa, vaan siksi, ettei haluta verottaa. Tämä taas johtuu siitä lujasta uskosta, että leikkaukset vähentävät verotustarvetta ja lainat saadaan (hamassa) tulevaisuudessa hoidettua kasvaneella taloudellisella aktiivisuudella (mitä se sitten tarkoittaakin).

Miksi näin on käynyt? Asia selviää, kun tarkastelemme kuvitteellista reaalimaailman tilannetta yhtä kuvitteellisen esimerkin valossa. Palkan suuruus valittu helppouden, ei realiteettien, pohjalta.

Paljonko irtisanominen siis säästää?

Olettakaamme valtion viranhaltija, joka ansaitsee 1 000 euroa kuussa brutto. Tämän lisäksi tulevat eläkemaksut, 18,65 %, työttömyysturvamaksu 0,8 %, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus 1,567 % ja sosiaaliturvamaksu 2,14 %. Yhteensä siis sivukuluineen 1 220 euroa (työnantajan menot yksityiseltä puolelta, samoin helppouden ja yleisen ymmärrettävyyden kannalta).

Työntekijä maksaa palkastaan veroa 10 % (kokonaisveroprosentti, vähennykset huomioitu laskennassa), eläkemaksun 5,55 % ja työttömyysturvamaksun 0,5 %, käteen jää siis 839,50.

Henkilö irtisanotaan. Jos kyseessä on yksityinen yritys, on säästö kokonaisuudessaan tuon 1 220 euroa, mikä on tietysti yrityksen kannalta ihan hyvä, jos se on tavoite – niin kuin tietysti tässä tapauksessa on. Entä valtio? Tilanne muuttuu.

Valtion laskennallinen ”säästö” on menopuolella tuo 1 220. Työntekijä kuitenkin siirtyy ansiosidonnaiselle työttömyyskorvaukselle, ja saa käteen 60 % bruttopalkastaan, 600 euroa kuussa. Tämä pitää vähentää tuosta säästöstä. Tuosta 600 eurosta hän maksaa lopullista veroa, progressiosta johtuen, sanokaamme puolet, 5 %. Tämä tarkoittaa, että valtion verokertymä laskee; aiempi 100 euroa, nyt 30 euroa, erotus 70 euroa, joka siis pitää korvata verottamalla muita, lainaamalla tai leikkaamalla lisää. Olettakaamme lainalla. Säästö vähenee siis 30 eurolla. Koska eläke- ja työttömyysturvakulut eivät vähene, on myös saamatta jäävät työntekijän eläke- ja työttömyysturvamaksut katettava, 6,95 %, 44 euroa, joka vänhentää säästöä. Lisäksi kaikki työnantajamaksut jäävät saamatta, 220 euroa, ja ne on katettava muilla keinoin.

Suorien kulujen lisäksi tulee myös kerrannaisvaikutuskuluja. Yhtenä selvänä esimerkkinä on käteenjäävän määrän pienenemisen, 839,50 – 570,- aiheuttama kulutuskysynnän lasku. Koska voidaan olettaa, että irtisanominen ei ainakaan heti johda asunnon vaihtoon, ts. pienempään vuokraan, on koko alenema kohdennettava kulutukseen. Tämä alenema on siis 269,50. Koska keskimääräinen ALV on 14 %, voidaan sitä käyttää verokertymän alenemisen määränä, 37,70.

Mihin olemme päässeet säästöissä?

Alkuperäinen tavoite                   1220
Työttömyyspäiväraha                    600
Verovaje                                             70
Eläke ym vaje                                     44
Työnantajamaksuvaje                    220
ALV-alenema                                      37,70
_____________________________________________
Suora säästö                                       28,30

Tämä valtava säästö ei kuitenkaan jää tähän. Tuo lähes 270 euron kulutuskysynnän alenema jokaista säästettyä tuhatta euroa kohti tarkoittaa irtisanomispaineiden lisääntymistä myös yksityisellä puolella. Lisäksi voimme melko uskottavasti lisätä kuluihin noin 100 euroa kuukaudessa lisääntyneinä sosiaali- ja terveystoimen kuluina, jotka johtuvat työttömien selvästi suuremmasta sairastavuudesta ja mm. alkoholi- ja huumeongelmien lisääntymisestä sekä sosiaalitoimen ”varsinaisista sosiaaliongelmista”. Sadan euron kulut sosiaalitoimessa tarkoittavat -72,70 euron kokonaissäästöä suorissa ja ensimmäisen kertaluokan kerrannaiskuluissa. Lisäksi voidaan perustellusti laskea vähentyneen kokonaiskysynnän ja lisääntyneen verotuspaineen maksavan yksityiselle liike-elämälle noin 300 euroa kuussa. Tämä lisää painetta irtisanomisiin yksityiselläkin sektorilla.

Hallituksen leikkausten kokonaissummasta, 1220 jää siis säästöön -372,70, joka pitää rahoittaa velkarahalla, koska veroja ei voida nostaa kuin suurituloisten kohdalla, ja sitä ei haluta tehdä.

Tämä laskelma on siis tehty tuhannelle eurolle kuussa. Kymppitonnille tulee tietysti nolla peräänkaikkeen, ja sitä rataa isompiin säästöihin. Säästääkeseen 2,8 miljoonaa euroa pitää hallituksen siis leikata 100 miljoonaa euroa, ja lainata säästöjen kattamiseksi noin 37 miljoonaa. Hallitus ja ministeri Orpo on sanonut, että jos nämä leikkaukset eivät sitten johda kasvuun on valtiontalous ongelmissa.


Petteri Orvon ja hallituksen ratkaisu ongelmaan: Leikataan lisää!!!angel

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Juurikin noin .100% samaa mieltä.
Mutta nythän säästöistä ei olekkaan kyse vaan jo EU sovittu-92-11 palkat alas,eläkkeet alas,sosiaaliturva alas.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Tosin miun palkkakuitissa työttömyysvakuutusmaksu on 1,15% palkasta, eli sehän nousi se työntekijän oma osuus.

Lisäksi eläkemaksu (miun osuus) on näemmä 5,7% Työnantaja maksaakin palkastani sitten enemmän, paljon enemmän.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Totta. Tämä oli vain yksi esimerkki. Noihin maksuihin vaikuttavat mm. tyntekijän ikä, työsuhteen kesto, yrityksen koko ja työntekijämäärä jne. Mutta suunta ja kertaluokka on sama: tonnin leikkaus valtion menoista aiheuttaa veronmaksajille noin 400 euron lisäkustannukset, jotka rahoitetaan ulkomaisella velalla. Siksi jokainen leikkaus, "säästö", lisää velkaa.

Käyttäjän Creap kuva
Vesa Nikkanen

Olisi mielenkiintoista kuulla kokoomuslaisten mietteitä asiasta.

Raimo Karppinen

Pientä tarkistusta lukuihin kuitenkin, vaikka oikealla asialla ollaankin.
Muistini mukaan ansiosidonnaisesta päivärahasta ja myös peruspäivärahasta otetaan veroa 20 %.
Syy tähän on, että päiväraha ei ole palkkaa.
Koska se ei ole palkkaa, myöskään mitkään palkkaan kohdentuvat vähennykset eivät siihen vaikuta.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Juu hyvä pointti. Työttömän verotus on tämän maan kovinta, kun ei ole työssäkäyvän vähennyksiä eikä eläkeläisen vähennyksiä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tuo 20 % on ennakonpidätys. Laskelmassani on lopullinen kokonaisveroprosentti.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Perusteellisesti mietitty esimerkki, joka varmaankin on päätynyt oikean tuntuiseen tulokseen. Itse asiassa tämä on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa. Olisiko blogistilla asiaan jokin toimiva ratkaisu. Tällä menolla me teemme maastamme kansainvälisen pääoman vapaan temmellyskentän kupata kaikki irtoava veroparatiiseihin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ongelmaan on toki toimiva ratkaisu: Veroremontti, jossa poistetaan tulonlähdejako, joka on 1800-luvun maatalousyhteiskunnan perua, poistetaan kaikki (!) erilaiset vähennykset ja verotetaan kaikki tulot yhtenä, voimakkaalla progressiolla.

Verotusmalliksi otettaisiin 12 000 veroton tuloraja ja progressio muotoa x = y(pot z), joka olisi etukäteen laskettavissa. Ylärajaksi esimerkiksi 3,65 milj. euron vuositulo, josta 90 % vero ylärajana. Tämän jälkeen ei nousisi. Jättäisi tonni päivässä käteen. Lisätulo sitten menisi saman ylärajan mukaan.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Kun tähän kertomaasi velka-automaattiin lisätään kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti Jari Ehrnroothin kirja "Hyvintoimintayhteiskunta"
niin tuloksena näyttäisi olevan koko hyvinvointiyhteiskunnan loppu.

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Kovin on vaihtoehdoton tuo esitetty tapaus, jos kohta sen tarkastelu omassa kehyksessään onkin vedenpitävä. Mutta eikö virkamiehellä todella ole muuta vaihtoehtoa kuin

-olla vain *kustannuserä* valtiolle
-olla työtön?

Tuolla reaalimaailman - so. liike-elämän - puolella on sen verran kovat tuloksellisuusvelvoitteet joka iikalla tittelistä ja tehtävästä riippumatta, että tämä blogin tietoinen tai tiedostamaton tuottavuuden ohittaminen pistää hieman silmään. Luulen jotta aika monellakin virkamiehellä olisi valmiuksia ja kykyä toimia myös normaalissa työelämässä.

Päinvastainen ajatushan olisi vallan kauhea.

Valtion virkamiehiä ja kunnan virkamiehiä voi varmasti karsia. Se on päivänselvää. Kokonaan toinen kysymys onkin siinä, miten onnistuneita nämä "karsimiset" ovat, meneekö joskus ns. lapsi pesuveden mukana. Saattaa mennäkin.

Mutta kyllä siellä on kaikenlaista virkaa ja vakanssia, joissa on tähän mennessä kunnostauduttu lähinnä kieltojen, hankaloittamisien ja turhanpäiväisen paperinpyörityksen tiimoilla. Vähintään ansaitsee perustavan tuuletuksen koko monoliittinen pyhäinjäännös, jos tästä meinataan eteenpäin mennä.

Juttu on helppo kuitata sillä, että näitä perushyödyllisiä ja keskeisiä yhteiskunnan toimia, joita ei voi rahalla mitata (muuta kuin silloin, kun pitää veroja korottaa). On se niinkin, mutta ei totisesti koko virkamieskunnan osalta. Jotkut tekevät turhaa, jopa haitallistakin työtä.

Mitään itseisarvoista suojatyöpaikkajärjestelmää emme enää tarvitse, eikä valtion virkamies ole yhtään sen kummempi heppu kuin normaalin työelämän YT-uhrit.

Joten ideaalitavoite on vähentää tuntuvasti virkamieskuntaa, saada heidät työllistymään normaalien työmarkkinoiden puolella, ja keskittyä viranomaisasioissa miettimään vaihteeksi kansakunnan etua - ja vauhdilla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pääosalle valtion palveluksessa olevista henkilöistä tuottavuuden laskeminen on täysin mahdotonta. Tämä johtuu siitä, että julkishallinnon tarkoitus on tuottaa julkishallinto ja palveluja. Yksityisellä puolella taas toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa. Ero on ratkaiseva. Miten laskea esim. sosiaalitoimen sosiaaliturvvapuolen "tuottavuus" kun sen ainoa toimintatapa on "tuhlata" julkisia varoja?

Maassamme on päivittäin työttömänä vajaa miljoona työikäistä. Ideaalitavoite työllistää ihmisiä "normaalien työmarkkinoiden puolella" on siis nimenomaan ideaali, ei reaalimaailmaa. Reaalimaailmassa työllistymisen helpottuminen tapahtuisi nopeimmin työaikalakia muuttamalla, siirtymällä nykyisillä tuntipalkoilla 4 x 8 tunnin työviikkoon, esim. jaksotettuna 14 vrk:lle. Seuraus olisi noin 5 % reaalipalkkojen lasku ja noin 5 mrd:n säästö valtion menoissa. Lisäksi työllistymistä helpottaisi yleisen eläkeiän lasku 58 vuoteen ja sosiaaliturvamaksujen "vanhusraipan" poistaminen. Ja SE olisi kansakunnan edun mukaista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tosiasiassa työttömyyden kasvu hidastaa palkkojen kehitystä ja nostaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä sekä kotimarkkinoilla että viennissä. Kilpailukyvyn kasvu taas luo lisää työpaikkoja.

Toki nopeampi keino olisi vain suoraan leikata palkkoja ja jättää irtisanomiset vähemmälle - tai devalvoida valuutta.

Täysin suomalaisen tuotteen hinnasta keskimäärin 70-80% on työvoimakustannuksia joten palkkojen alennuksen vaikutus on melko suuri.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Totta! Nopein tapa palkkojen leikkaukseen olisi leikata kaikista ppalkoista yli 100 000 menevästä osasta 50 %. Parantaisi kilpailukykyä eikä tuhoaisi kotimaista kysyntää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei sekään kovin oikeudenmukaista ole että vain yhdeltä porukalta leikataan. Nousukausista kun hyötyivät kaikki.

Käytännössä puhut tuossa siis suurituloisimmasta prosentista väestöstä. He ovat menettäneet 2008 jälkeen jo yli 9% tuloistaan samalla kun esimerkiksi pienituloisin desiili on kasvattanut reaalitulojaan yli 7%. Koko kansan reaalinen ostovoima on kasvanut reilut pari prosenttia. Julkinen ja yksityinen kulutus ovat kumpikin kasvaneet nelisen prosenttia. Mitä tällä ostovoiman ja kotimaisen kysynnän kasvulla ollaan saatu aikaan?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #18

Voisitko esittää lähteen noille luvuille? Kiitos jo etukäteen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #21

Antamaltasi sivulta en noita lukuja löydä. Se on pelkkä sisällysluottelolinkki. Voisitko siis iihan oikeasti antaa käyttämäsi lähteen?

Samoin : "Täysin suomalaisen tuotteen hinnasta keskimäärin 70-80% on työvoimakustannuksia" Mikä on lähteesi tälle tiedolle? Mitä tarkoittaa "täysin suomalainen tuote", ja mikä vientituotteistamme olisi sellainen, siis keskustelun kannalta relevantti, tuote?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #26

Ota sieltä kohta 13, tulokymmenysten tulo - osuudet, keskiarvot, mediaanit ja maksimit.

Funktionaalinen tulonjako Suomessa menee noin. Suunnilleen 80% työvoimalle ja 20% pääomalle. Esimerkiksi metsäteollisuuden tuotteet ovat hyvin pitkälti suomalaista työtä lähtien metsänhoidosta ja päätyen sellukuljetukseen. Tilastokeskus pitää kirjaa myös arvonlisän jakautumisesta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #27

Voisitko antaa lähteen tuolle 80 %:lle?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #27

Tästäkään (kohta 13) ei antamaasi tietoa löydy: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Onko sinulle jotenkin epäselvää, mitä tarkoittaa lähteen esittäminen?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #32

Leikitkö tyhmää vai oletko tosissasi?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #33
Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Ihan epärelevantti huomioni : käsittääkseni nimi "Orpo" taipuu "Orpon" ei "Orvon."

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Käsität väärin. Suomen kielessä on astevaihtelu. Vrt: Matti, Matin, EI Mattin.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Varmaankin näin on :

Wiki : "Orpo on toivonut sukunimensä taivutettavan genetiivimuotoon Orpon sukunsa pitkän käytännön mukaisesti. Kotimaisten kielten keskuksen suositus on Orvon."

Tuossa vieressä istuu sukulaistyttöni Tuuli ; pöydällä on Tuulin puhelin ei Tuulen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #17

Kyllä se on Tuulen puhelin. Tai Pilven, tai kenen muun sitten onkin. Itse olen toki sitä mieltä, että kielioppisääntöjen sijaan pitää noudattaa henkilön omaa tahtoa. Omakin nimeni _pitäisi_ taivuttaa obliikvisijoissa vartaloon Nero-.

Siis:

Heyno
Neron (gen)
Neroa (akk)

jne.

Sopiiko?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #20

Oikein hyvin sopii. Itselläni ei ole mitään ´korkeampaa´koulutusta kieliopistamme : lukio vain.

Itse , kai ihan intuitiivisesti, ´kuulen´nämä nimien muunnokset siten , että esimerkiksi naisen nimi "Tuuli" ei tarkoita sitä ulkona puhaltavaa tuulta, vaan erisnimeä , jota ei käänneltäisi kuin luonnonilmiötä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #23

Erisinimiä koskevat aivan samat säännöt kuin muitakin sanoja. Mutta ei tästä enempää ("Neroa" on tietysti partitiivi, ei akkusatiivi, moka tuossa yllä ;) )

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mistä ihmeen syystä kunnan tai valtion hallinnosta ei voi siirtyä muualle kuin kortistoon. Laskelmassa ei ole otettu huomioon, että irtisanotut työllistävät itsensä tai joku muu heidät työllistää. Ei irtisanominen ole mikään valtiontaloutta pelastava toimenpide, jos jatkosta ei huolehdita.

Suomessa on vain totuttu siihen, että irtisanotut hoitaa työttömyyskassa tai varhennettu eläke.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Yksityinen sektori työllistää vain, jos tehdylle työlle on kysyntää, ostaja. Kuten tuosta laskelmasta näkyy, valtion leikkauspolitiikka vähentää kysyntää, joten se heikentää työllisyyttä myös yksityisellä sektorilla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Bullshittiä. Leikkauspolitiikka laskisi hintoja ja mahdollistaa tuotteiden hankinnan yhä useammalle. Volyymien kasvaessa myös tuotannossa on tilaa yhä uusille käsipareille.

Lisää työtä -》 lisää hyvää kaikille. Vähemmän työtä -》 vähemmän hyvää kaikille.

Rahan määrä ei ole se draiveri vaan tuotannon määrä. Siksi rahaa ei pitäisikään jaella ilman tuotantoon osallistumista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #28

Rahasta, siitä, mitä se on, olen kirjoittanut toisaalla, aiemmin, joten ei siitä tässä edempää. Sen sijaan työtä ei ole, jos työn tulokselle ei ole ostajaa. Irtisanomiset eivät voi siis edes teoriassa nostaa kysyntää. Eivät myöskään palkkojen leikkaamiset, jotka nimenomaan leikkaavat ostovoimaa.

Jos SINÄ haluat perustaa yrityksen, joka tekee ja tuottaa jotain, jolle ei ole ostajaa, pii mai kest. Tällä linjalla "pullsitti" tasoista debattia en viitsi jatkaa.

Käyttäjän IlkkaSalo kuva
Ilkka Salo

Kun työntekijän nettopalkka on esim. 1000 euroa niin työnantaja joutuu sijoittamaan työpanokseen liki 2500 euroa. Eikö tuota väliä pidä kohtuullistaa, siten että nettopalkka nousee 1250 euroon ja kokonaisbrutto laskee 2250 euroon. Silloin 10 hengen yrityksessä vapautuu resurssia työllistää lisää kun varoja ei viedä ulos sinne jonnekin pois...

Eli 10 x 250 = 2500 euroa ja siis voidaan palkata yksi henkilö lisää ts. työvoimaa kasvattaa 10%.

NYT: työkustannus(brutto) 2500 - verokiila/sivukulut 1500 = nettopalkka 1000 euroa.
TAVOITE: työkustannus(brutto) 2250 - verokiila/sivukulut 1000 = nettopalkka 1250 euroa (eli nettopalkan ja ostovoiman nousu 25%). Lisäksi on huomioitava säästyneet työttömyyskulut, ostovoiman noususta lisääntynyt alv-tuotto sekä uusista työllistyneistä maksetut verot.

Ts. nettopalkka ja ostovoima pitää nousta vaikka työkustannuksia eli kokonaisbruttopalkkaa lasketaan. Hallitus kiky-paketissaan ottaa hiiren askeleen mutta oikeaan suuntaan alentamalla työn verotusta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

1) Kukaan ei työllistä siksi, että palkka on alhainen. Ainoa syy työllistää ketään on, että työn tulokselle on ostaja.

2) Kirjoitin aloituksessa mielestäni riittävän selvästi yksityisen ja julkisen erosta.

3) Maksetut verot eivät ole pois kokonaisulutuksesta. Myös viranhaltijat, kuten opettajat, sairaanhoitajat jne. ovat kkuluttajia, ja heidän palkkansa maksetaan niillä veroilla.

4) Verotus pitää rahan liikkeellä ja luo näin lisää rahaa ja siis ostovoimaa.

Toimituksen poiminnat