*

jheyno Gutta cavet lapidem - non forte, sed saepe cadendo

Kansantaloutta ilman kyyneleitä XI – Julkinen talous katastrofaalisen suuri ???

  • Julkinen sektori... vai onko???
    Julkinen sektori... vai onko???
  • Työssä onnen avaimet ???
    Työssä onnen avaimet ???

Julkisen talouden ongelma (?)

 

Suomen taloustilanteen keskeisenä ongelmana pidetään julkisen talouden liian suurta osuutta koko kansantaloudesta. Lisäksi pelätään osuuden vielä kasvavan entisestään, jos ”rakenneuudistuksiin ja ”leikkauksiin” ei pikaisesti ryhdytä. Ongelma on, että ensinnäkin on erimielisyyttä siitä, mikä tuo ”julkisen tlaouden osuus” oikein on, toiseksi, mikä olisi se ”oikea” osuus, joka ei olisi ”liikaa”. Varsinaisesti ei siis edes ole tiedossa, mitä leikkauksilla ja rakenneuudistuksella tarkkaan ottaen edes tavoitellaan.

 

Varisnaisesti kansantaloustieteen näkökulmasta koko jako ”julkiseen” ja ”yksityiseen” talouteen on keinotekoinen ja lähinnä propagandistinen. Kansantlaouden kiertokulun kannalta on periaatteessa yhdentekevää, miten ja mitä kautta raha kiertää, kunhan kiertää. Sen sijaan poliittisesti, eri eturyhmien ja toimijoiden kannalta, voidaan ajatella, että eroja olisi.. Mutta nämä erot pohjautuvat kuitenkin täysin kauppaopin näkökulmiin, siihen, miten yksittäinen toimija voi hyötyä kansantalouden mekanismeissa toimimisesta. Kuitenkin tästäkin näkökulmasta jaon on perustuttava nimenomaan yksityisen toimijan lähtökohtiin, sillä edes teoreettinen, saati käytännöllinen, jako on täysin mielikuvituksen varassa.

 

Jaon epätieteellisyyttä valaissee hyvin terveydenhuolto: Onko terveyskeskusten toiminta ”julkista taloutta”? Entä yksityinen terveysaseman toiminta, kun sen tuloista lähes kaikki tulee julkisista varoista ja siinä harjoittaa ammattia se sama lääkäri, joka sitten väliaikana toimii tuossa mainitussa terveyskeskuksessa? Entä ”ykstyiskoulut” - niiden rahoitus tulee käytännössä kokonaan julksista varoista, joita ilman ne eivät käytännössä kykenisi toimimaan. AKK:t? Yksityiset ”korkeakoulut”? Onko Posti Group (ent. Suomen Posti) Oyj yksityistä vai julkista taloutta?

 

Edelläesitetty on kuitenkin vain viitteellistä, tieteessä pyritään mallintamiseen, teoreettisiin konstruktioihin, joiden avulla voidaan tehdä havaintoja todellisuudesta, analysoida sitä ja tarvittaessa/haluttaessa jopa vaikuttaa siihen. Aiemmin on käyty läpi se, mitä raha on, ja se, miten tulonsiirtojärjestelmät ovat käytännössä modernin yhteiskunann kansantalouden kulmakivi, jota ilman lama, talouspula, on väistämätön. Seuraavassa syy siihen, että libertaarisen taloususkonnon hellimä käsitys julkisen ja yksityisen taloudellisen toiminna erosta on älyllisesti vailla pohjaa.

 

Mallissamme on seuraavat toimijat:

 

  1. Valtio (setelinannon monopoli)
  2. Kaksi pankkia, A ja B (oikeus ottaa vastaan talletuksia, ottolainauksia, ja lainata rahaa yleisölle). Pankeilla on 10 % kassavarantovelvoite.
  3.  Maanviljelijä Matti Mutikainen, yksinäinen erakko
  4. Ville Viranhaltija, virkamies sosiaalivakuutuslaitos LaKe:ssa
  5. Oili Opiskelija, hupsu opiskelijatyttönen
  6. Lasse Lääkäri, yhtä hupsu opiskelijapoikanen (valmistumassa)

 

Yhteiskunnassa on käytössä oma raha, Simpukka, ja esitetyssä mallissa summat on valittu vain helppouden perusteella, ilman keskinäistä reaalista merkitystä.

 

Valtio laskee liikenteeseen 1 000 simpukkaa maksaakseen LaKe:n viranhaltijalle, Villelle, hänne palkkansa, 1 000 simpukkaa. Raha maksetaan käteisenä. Ville maksaa tästä yhteisesti sovittujen menojen kattamiseen veroa, 50 % tuloistaan, tallettamalla tuon summan pankkiin A tilille A/V(altio) 500 simpukkaa. Koska Ville on kärmeissään siitä, että veroja pitää maksaa – verotushan on tunnetusti varastamista – hän tallettaa loput rahansa, 500 simpukkaa, pankkiin B pankin A sijaan (joka on ”verottajan kätyri”), B/Vi.

 

Opiskelija haluaa parantaa elämänlaatuaan, mutta rahattomana joutuu kääntymään pankin puoleen. Hän marssii pankkin B (jolla siis on 10 % kassavarantovelvoite) ja saa sieltä lainaksi 450 simpukkaa. Summa on kuitenkin opiskelijalle valtava, joten hän avaa tilin A/O ja tallentaa pankkiin B tuon summan.

 

Lukija saa nyt tehtävän:

 

Valtiolla on rahaa tilillään A/V 500 simpukkaa Ville Viranhaltijalla tilillään B/Vi 500 simpukkaa Oili Opiskelijalla tilillään A/O 450 simpukkaa

 

Mikä osa rahasta on ”julkista taloutta”, mikä ”yksityistä”, a) prosenteissa, b) rahassa? Mikään perusteltu vastaus ei ole väärä, mutta asiaa sietää tässä vaiheessa harkita ja ratkaista se jotenkin, sillä se vaikuttaa jatkoon.

 

Matka jatkuu...

 

Lasse Lääkäri on kandi, ja päättää valmistuttuaan ryhtyä ykstyisyrittelijäksi. Hän valmistautuu tulevaisuuteensa lainaamalla pankista A rahaa, ja kassavarantovelvoitteen rajoittamana pankki A onnistuu lainaamaan Lasselle sopivat 850 simpukkaa. Koska varat ovat hänen tulevaisuuttaan varten, ja Lasse pitää hölmönä tallettaa rahat pankkiin, josta hän on ne lainannut, hän tallettaa ne varmuuden vuoksi pankkiin B, tililleen B/L.

 

Samaan aikaan Matti Mutikainen, joka aiemmin ei ole välittänyt kenestäkään ja viljellyt vain omiin tarpeisiinsa, sairastuu. Hän huomaa, että tarvitee lääkäriä. Lääkärissäkäynti maksaa 500 simpukkaa, joita hänellä ei ole. Matti myy elintarvikkeita saadakseen rahaa lääkärissäkäyntiin. Siihen hän avaa tilin pankkin B, tili B/M. Elintarvikkeitä hän myy Oilille, Villelle ja Lasselle yhteensä 500 laskulla, jotka varat sitten ilmestyvät tilisiirtoina hänen tililleen. Täältä hän maksaa tilisiirtona Lasselle lääkärissäkäynnin.

 

Koska valtiolla on maksuton terveydenhuolto, hän lääkärissä käytään vie 500 euron kuitin ja korvaushakemuksen Ville Viranhaltijalle, joka siirtää rahat hänen tililleen B/M

 

Konaistilanne on nyt:

 

  • Valtiolla on tilillään 0,- simpukkaa (maksettu korvaus Mutikaiselle) tili A/V
  • Villellä on tilillään 350 simpukkaa (maksettu 150 simpukkaa elintarvikkeista) tili B/Vi
  • Oililla on tilillään 300 simpukkaa (maksettu 150 simpukkaa) tili A/O
  • Lassella on tilillään 1150 simpukkaa (lainatut + lääkäripalkkio – elintarvikkeet) tili B/L
  • Matilla on tilillään 500 simpukkaa (maksettu lääkärissäkäyntikorvaus) tili B/M

 

Pankkien tilanne on seuraava:

 

  • Pankki A: 300 simpukkaa, kassavarantovelvoitetta 85 simpukkaa ( 10 % Lassen lainasta), saatavia Lasselta 850 simpukkaa.
  • Pankki B: 2000 simpukkaa, kassavarantovelvoitetta 45 simpukkaa ( 10 % Oilin lainasta), saatavia Oililta 450 simpukkaa. Pankilla B on siis ”vapaata” kassavarantovelvoitetta 200 – 45 simpukkaa = 155 simpukkaa, se voi lainata edelleen 1550 simpukkaa.

 

Koska Ville Viranhaltija on valtion virkamies, valtion pitää maksaa hänen palkkansa. Valtio ei halua alentaa rahan arvoa laskemalla lisää simpukoita liikenteeseen, joten se lainaa pankilta B tililleen A/V maksimisumman, 1550 simpukkaa. Tästä valtio maksaa Villen kuukausipalkan käteisellä, 1 000, josta Ville joutuu sitten pulittamaan yhteisiin menoihin, veroihin, valtiolle kuukausittaiset 500, jotka siirtyvät tilille A/V. Pankin A talletukset lisääntyvät 500:lla ja ovat nyt ruhtinaalliset 850 simpukkaa.

 

Tämän mallin mukaisesti mm. Suomen talous toimii.

 

Ongelmaksi tulee:

 

Mikä tuossa loppulaskelmassa on julkista taloutta/rahaa, mikä yksityistä taloutta/rahaa? Mutikaisen 500? Lassen ykstyisen lääkäriaseman ansaitsemat 500? Villen palkka? Oilin eläntoonsa lainaamat rahat? Kunkin jäljellä olevat rahat?

 

Kun siis leikataan ”julkisesta taloudesta” joka on kasvanut ”liian suureksi", mistä oikein leikataan?

 

 

Sarjan alkuun: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kansantaloutta-ilman-kyyne...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (87 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Lasketaanko eläkeläiset mukaan julkiseen talouteen ? Palkka eli eläke tulee valtion kassasta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Hyvä kysymys. Ja jos lasketaan, ovatko eläkeläisten lähikaupassa tekemät ruokaostokset julkista taloutta vai yksityistä taloutta?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ruokaostokset ovat kyllä yksityistä taloutta pois lukien maataloustuki. Eli siinäkin kohtaa julkinen ja yksityinen menevät sekaisin.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

"Varisnaisesti kansantaloustieteen näkökulmasta koko jako ”julkiseen” ja ”yksityiseen” talouteen on keinotekoinen ja lähinnä propagandistinen."

Libertaarin mielestähän on juuri yhdentekevää kumpi näitä palvelua tuottaa. Ilmeisesti olet hänen kanssaa samaa mieltä, ettei palvelujen tuottajallakaan ole merkitystä?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Libertaarista näkökulmasta kaikki "julkinen talous" on pahasta ja pitää lopettaa. Tosin se on mahdotonta, mutta sehän ei libertaaria häritse.

Kansantalouden kannalta on todellakin yhdentekevää, kuka tai mikä jotain tuottaa. Oleellista ovat tuotannon reunaehdot. Sen sijaan yritystalouden, "yksityisen", kannalta ei. Ero on, että yksityistalouden tarkoitus on tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle, resursseille, julkisen tarkoitus on tuottaa palveluja yms.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Riippuu millainen libertaari on kyseessä. En näe ristiriitaa jonkin asteisen julkisentalouden kannattamisen ja libertaarisuuden kannattamisessa.

Julkisentalouden pitäisi tuottaa tehokkaita palveluita jotka lisää arvoa kansalaisille. Silti asetelmoit sen eri kehyksiin kuin yksityisen. Tässä on mielestäni outo ristiriita. Usein väitetään että yksityinen taho vain pistää pääomavoittoa taskuunsa, mutta unohdetaan se fakta, että julkiselta tuottajalta ei vaadi tätä voittoa ja siten sen pitäisi voida tuottaa palvelut todella tehokkaasti.

Kumpikaan vaihtoehto ei saisi olla itsearvo. Suomessa on turhaan luotu julkiselle taholle liiallisia monopoliasemia, missä aina tapahtuu tehokkuus tappioita, jotka maksatetaan kansalla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #11

Sekoittanet libertaarin ja liberaalin (?).

Minä nimenomaan kirjoitan, mielestäni melko selkeästi, että jako yksytiseen ja julkiseen talouteen on epätieteellinen ja epä-älyllinen, puhtaasti propagandistinen ja poliittisia tavoitteita, ei kansantaloutta, paveleva.

Myös tehokkuustappio on sama, oli monopoli "julkinen" tai "yksityinen".

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #12

Ilman sitä jakoa koko ongelma jäisi käsittelemättä. Tällöinhän sotkettaisiin yksityiset ja julkiset yhteen sotkuun.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #13

Kun koko jako on keinotekoinen, mikä on tuo "ongelma"?

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #14

Väitätkö että kansalaisille on yhdentekevää kuinka paljon heitä verotetaan?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #15

Kansalainen on ihminen, ihmiset tekevät politiikkaa.

Kansantalous on mekanismi, mekanismi ei tee politiikkaa.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #16

Kerran yksityinen ja julkinen jako on turha. Niin samalla voitaisiin todeta että veronmaksu on turhaa. Jakohan oli propagadistinen, samoin kuin verojen keruu. Ilman veroja ei tarvita koko keinotekoista jakoa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #19

valitettavsti veroista ei voida luopua, siitä seuraisi hyperinflaatio ja rahan arvon katoaminen. miksi?

1. raha saa arvonsa siitä että valtio perii verot rahana. esim euroina. kuten varmaan tiedät, eurolla ei ole mitään vastinetta. se on vain bittejä tietokoneen muistissa taikka seteleitä taskussa. paperia tai bittejä.

2. valtio voisi helposti rahoittaa kulutuksensa painamalla rahaa. jos sitä ei veroteta pois, sen määrä kasvaa exponentaalisesti ja ostovoima katoaa.

oletetaan että valtiolla on yksi henkilö duunissa. sen liksa on 1000 simpukkaa vuoteen.

ykstyisellä sektorilla on yksi henkilö joka myy valtion duunarille perunaa. eka vuonna hinta on 1000 simpukkaa.

eli viljelijällä on se 1000 simpukkaa kun tulee seuraava vuosi. se saa toisen. 10 vuoden kuluttua sillä on 10 000 simpukkaa säästöjä.

sen jälkeen pojat lähtee huutokauppaan ostamaan kanaa. valtion duunari tarjoaa kuukausiliksan, vajaa 100 simpukkaa. perunanviljelijä pistää suoraa 1000, loppuu kisailu.

meilä tällä hetkellä raha kasautuu koska suuret yritykset eivät maksa veroja. tosin meillä valtio ei paina rahaa vaan kierto menee:
valtio painaa 1000
- maksaa liksan
- ostaa perunaa
- perunamyyjä lainaa valtiolle 1000
=> valtio velkaantuu perunamyyjälle vuosittain tuon 1000 simpukkaa.
=> jonakin päivänä valtio huomaa ettei pysty maksamaan edes korkoja jolloin se 1000 simpukkaa nollataan.
=> lopputulos on sama kuin veroilla taikka hyperinflaatiolla noin kokonaisuuden kannalta. perunaviljelijä saa käteensä mustan pekan.
- ainut että vähän aikaa lämmittää.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #21

Raha saa arvonsa markkinoilla. Valtiota ei tähän tarvita. Katso esim. bitcoinia ja sen sukulaisia. Niillä on arvo.

Inflaatio saadaan parhaiten käyntiin nostamalla palkkoja.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #22

Kannattaa tutustua siihen mitä raha on Raha ja talous-blogissa. Siellä taitaa olla ainut suomenkielinen, kattava ja myytit kiertävä rautalankamalli siitä mitä raha on. Rahaan liitty tosiaankin valtavasti myyttejä jotka sotkevat talouskeskustelua ja politiikkaa.

Rahan arvo tulee siitä että ihmiset tarvitsevat sitä. Määräävin tarve tulee siitä että verot on pakko maksaa tietyssä valuutassa. Bitcoinin kaltaiset maksuvälineet eivät tule korvaamaan valuuttaa (eli keskuspankkirahaa) juuri tästä syystä. Sivuhuomiona bitcoinista on todettava se että siinä on juuri ponzin ominaisuudet. Sen arvo itsessään on noussut eli siitä on tullut "sijoituskohde" vaikka se on pelkkä nollasummapeli. Siis jokaista bitcoin miljonääriä kohti kymmenet tuhannet tulevat menettämään ainakin osan "sijoituksestaan".

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #25

Kas tässä, ja aivan ilman kyyneleitä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha...

Bitcoinin ja muiden vastaavien yritelmien ongelma on, ettei niiden takana ole sosiaalista yhteisöä, joka takaisi niiden arvon.

Niille, jotka eivät tiedä: "Ponzi" = pyramidihuijaus.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #25

Rahan arvo ei märäydy mistään tarpeesta.
Raha on aikoinaan ollut kätevä vaihdon väline joka kulki mukana pitkiäkin matkoja. Nykyisin tieto välittyy salaman nopeudella; kaupat voisi merkata suoraan ilman rahan välitystä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #22

Ei niilläkään ole mitään todellista arvoa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #47

Millään muulla kuin ruoalla ei ole "todellista" arvoa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #51

Jos pidät vain välttämättömät elinehdot todellisuudessa arvokkaiksi, pitäisi kai niihin kuulua lämpökin näillä leveysasteilla.
Voisi kysyä: kenen ruoalla? Esim onko mustikat arvokkaita vain ihmisten ruokana?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #59

Mustikat? Totta kai.

Kuka käskee asua näillä leveysasteilla?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #19

Auvo kertoikin jo hyvin kuinka verotusta ei todellisuudessa välttämättä tarvita mihinkään, mutta työkaluna se on äärimmäisen kätevä. Oli se sitten inflaationhallintaan liittyvänä työkaluna tai kansainvälisten kauppasuhteiden "tasapainottamisen" työkaluna.

Mikäli nyt kuitenkin määrittelet julkiseksi sektoriksi kaiken rahan, joka kiertää verotuksen kautta, on julkinen sektori suomessa melko hemmetin lähellä 100%:ia.

Vastaus vielä kommenttiin #22.

Toki spekulatiivisia arvo-instrumentteja voi luoda mikä ja kuka tahansa, mutta se ei tee valtiota tarpeettomaksi. Valtion tehtävä on paljon muutakin kuin luoda ja ylläpitää käypää valuuttaa. Oikeastaan käypä valuutta on vain työkalu niiden tärkeämpien tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtio on maailmanhistoriassa ainoa taho, joka on kyennyt luomaan kattavaa hyvinvointia kaikille asukkailleen. Voit esimerkiksi tarkastella nykyisiä oecd-maita ja havaita että vain niissä, joissa on hyvin pieni valtio ja joissa harjoitetaan markkinaliberaalista politiikkaa, esiintyy absoluuttista köyhyyttä lainkaan. Vastaavasti niissä joissa on vahva valtio, on tavallisen ihmisen ostovoima korkeimmillaan keskiluokka suurimmillaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #23

Verotus on yksinkertaisesti keino rahoittaa yhteisesti sovitut menot.

Julkisen ja yksiityisen sektorin näennäisjakoa kuvaa ehkä parhaiten yhteiskunan ykstyiseltä hankkima "ulkoistettu" palvelu: onko se julkista vai yksityistä tlaoutta, ja onko tuon yksityisen suorittama palkanmaksu työntekijöilleen sitten ykstyistä vai julkista? Entä, kun nuo työntekijät käyvät lähikaupassa ostoksilla, yksityistä vai julkista?

Missä vaiheessa muutos tapahtu, ja millä akrabadabralla?

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #28

Jos niitä on helppo yhdellä kriteerillä jakaa kahteen koriin, niin miten se tekee niistä outoja.

Eihän siihen tarvita mitää maagista. Pakkokeinoilla kerätyin varoin toteutetut asiat versus vapaasti toteutetut.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #32

Eli siis mikä noista edellisistä oli julkista, mikä yksityistä? Oliko virkamiehen palkka yksityistä vai julkista? Entä virkamiehen ruokaostokset? Onko mafioson pakkokeinoin keräämä varallisuus julkista? Onko kansan vapaaehtoisesti vapailla vaaleillä valitseman edustajiston vapaaehtoisesti määräämä maksu pakollista?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #19

Tuo keinotekoinen jako liittyy poliittiseen propagandaan ja tavoitteenasettteluun, ei kansantaloustieteeseen tai edes veroihin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Onhan kaikki "yksityinenkin" talous yhteiskunnallisesti määräytynyttä.
Ei todellakaan perustu mihinkään luonnonlakiin miten varallisuus jakantuu.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta on erittäin olennaista mitä ja miten tuotetaan.
Raha on aina julkista, muutenhan sillä ei olisi mitään vaihtoarvoa.

Anna-Leena Nieminen

Niin, toit tahattomasti(eli itse sitä ymmärtämättä) esille, että todellista yksityistä taloutta Suomessa on hyvin vähän.

Mikään yritystoiminta ei voi olla yksityistä, jos se saa julkista tukea. Eikä Suomessa sallita yksityisiä kouluja...

    "Yksityiset peruskoulut tarvitsevat valtioneuvoston ja muut oppilaitokset opetusministeriön luvan toimiakseen ja suurin osa joutuu noudattamaan kansallista opetussuunnitelmaa. Tästä ovat poikkeuksena kansainväliset ja vieraskieliset koulut (kuten International Baccalaureate -koulut). Lukukausimaksuja ei suomalaisissa yksityiskouluissa saa periä (poikkeuksena jotkut vieraskieliset koulut), vaan koulujen toiminta rahoitetaan valtiolta ja kunnilta saatavilla oppilaskohtaisilla avustuksilla. Yksityisen koulun ylläpitäjän tulee olla yleishyödyllinen yhteisö, jonka tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa."



Posti OyJ on julkista taloutta sillä kuten Wikipediassakin sanotaan:

"Yhtiön omistaa Suomen valtio."

Yhteispalveluvelvoitekin siitä kielii: "Posti Oy:llä on Suomessa yleispalveluvelvoite, joka sisältää muun muassa kaikissa Suomen kunnissa arkisin toimivat kirje- ja pakettipalvelut."

Todellisella yksityisellä(vapaan markkinan) palvelulla ei voi olla tällaisia velvoitteita.

*


"...tieteessä pyritään mallintamiseen, teoreettisiin konstruktioihin, joiden avulla voidaan tehdä havaintoja todellisuudesta, analysoida sitä ja tarvittaessa/haluttaessa jopa vaikuttaa siihen.

Kuulostaa ihan keynesiläiseltä "kieleltä" eli tässäkin kohtaan menet metsään niin, että oksat vaan katkeilee.

Mitään monimutkaisia mallintamisia ei tarvita vaan ihan puhdasta tervettä järkeä eli maalaisjärkeä. Tosiasioiden katsomista silmiin. Toisinsanoen tarvitaan prakseologiaa...

    Prakseologiassa ihmisiin ei suhtauduta elottomina objekteina kuten positivistis-empirismissä vaan yksilöllisiin toimiviin ja vapaan tahdon omaaviin ihmisiin, joilla on sisäiset tarkoituksensa, päämääränsä tai tavoitteensa ja Misesin mukaan koska ihmiset toimiessaan maailmassa käyttävät vapaata tahtoaan, heidän siitä seuraavaa käyttäytymistä ei voida koskaan kodifioida kvantitatiivisiksi historiallisiksi ”laeiksi”. Siten taloustieteilijöille on toivotonta ja harhaanjohtavaa pyrkiä ihmisen toiminnassa päästä ennustettaviin tilastollisiin lakeihin ja korrelaatioihin. Jokainen tapahtuma ja teko ihmiskunnan historiassa on erilainen ja ainutkertainen, seurausta vapaasti toimivista ja kanssakäyvistä henkilöistä; sen vuoksi taloudellisista teorioista ei voi olla tilastollisia ennustuksia tai ”testejä”.
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kuten totesin, mallintaminen on tieteen työväline. "Terve järki" sanoo, että Kuussa ei ole käyty, evoluutio on roskaa ja Maa on litteä, jättiläskilpikonnan selässä keinuva laatta.

Mutta vastaapa noihin blogikirjoituksessa esittämiini selkeisiin kysymyksiin.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

"Todellisella yksityisellä(vapaan markkinan) palvelulla ei voi olla tällaisia velvoitteita."

Lain luvatussa maassa kaikki on mahdollista.

Eikä mikään EU säädöskään kiellä yhdistämästä esim. tietyn palvelun toimintalupia siihen, että tiettyjen alueiden luvat yhdistetään johonkin velvoitteeseen.

Anna-Leena Nieminen

Ei ole, koska lakikaan ei ole yksityistä. Suomessa on julkinen lainsäädäntö eli lainsäädännön monopoli.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #39
Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #40
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #41

Määritelmäsi mukaan siis esimerkiksi sähköparisto on laki.

En näe, miten määritelmäsi mukainen laki olisi kenenkään monopoli.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #42

Lain on oltava yksityistä, markkinaehtoista eli kilpailtua. Nythän se ei ole vaan kuten sanoin Suomessa on julkinen lainsäädäntö eli yksityistä tuotantoa eli kilpailua ei lainsäädännössä sallita. Toisin sanoen maassamme on lainsäädännön monopoli.

Laki on yksi kulutushyödykkeistä. Jos se olisi yksityistä, niin markkinoilla olisi tarjolla lakipaketteja; yksityisiä turva-, suoja-, vakuutus-, oikeuspalveluita.

Ei olisi enää monopolia jatkuvan kilpailun ansiosta vaan valinnanvapautta, laatua, tehokkuutta ja hintojen edullisuutta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #44

Pyysin määritelmää. Joko määritelmäsi on "kulutushyödyke", jolloin sähköparisto on laki, tai sitten määritelmäsi on virheellinen jopa omasta mielestäsi.

Saattaa tietysti olla, että et ole sisäistänyt, mitä tarkoittaa "määritelmä": Kohteelle, "oliolle" annettu välttämätön ja riittävä ehto.

Siis: Määrittele "laki".

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #52

Miksi pitää määritellä laki, kun kerran sinusta yksityinen ja julkinen ovat propagadistia asioita?

Lakia ei voi määritellä ilman julkista valtaa.

Tosin voisihan laki olla lähtöisin yksityisen suvereenin vallasta. En tosin tiedä missä maassa tämä toteutuisi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #60

Blogissa on kirjoitettu ykstyisen ja julkisen TALOUDEN erotelemisesta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mikään yritystoiminta ei ole yksityistä jos sillä on asiakkaita ja työntekijöitä. Aina on kyse yhteiskunnallisista suhteista.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Kerran ollaan näin valmiita poistumaan julkisen ja yksityisen erottelusta. Miksi emme saman tien vapauta poliisi yksityiseksi ja armeija yksityiseksi.

Voidaan saman tien lakkauttaa kaikki valtion monopolit. Jee!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #61

Jos oikein tihrusilmäisen tarkasti luet tuon blogitekstin, huomaat, että siinä on kyse kansantaloudesta ja nimenomaan julkisen TALOUDEN ja ykstyisen TALOUDEN erottamisesta. Onhan noita maita, joissa poliisi on yksityistetty, eikä niissäkään asialla ole kansantlaouden mekanismien toiminnan kannalta merkitystä. Muuten kyllä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #61

Ihminen on yhteiskunnallinen eläin. Kautta ihmiskunnan historian elanto on hankittu yhteisöllisesti.
Ilman valtion monopoleja pitäisi kerätä enemmän veroja.
Niin kauan kun markkinataloudessa eletään ei kannattaisi laittaa valtion lypsylehmät lihoiksi. Valtiomme on tehnyt erittäin hölmöjä yrityskauppoja.

Jouni Nordman

Jos katsotaan miksi julkinenhallinto on muodostunut, niin tämähän on kansan valinta saada tietyt asiat hoidettua, jolloin jos hallinto väärin itsensä ymmärtää otta sille kuulumattomia tehtäviä.

Toisaalta julkinenhallinto on vain kuluttava osa, jota voidaan kuvata moottorina joka vaatii jatkuva polttoaineen lisäämistä. Tämän moottorin tehokkuuden ja tarkoitusmukaisuuden voidaan tutkia, jolloin sen vaatima polttoaineen määrä kuvaa sen taloudellisuutta tai epätaloudelisuutta, jonka luvun kuvaa kokonaisveroaste.

Eli kansantaloutta juuri tehoton julkinenhallinto joka itseään paisutta on korruption muodoista vielä mafia parenpi, sillä tämä muuttaa lait sellaisiksi että muodostuvat korvaamattomia, tai ainakin yrittävät näin kertoa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Sekoitat käsitteitä. "Julkinen hallinto" (oik. "julkishallinto") ja "julkinen talous", josta tässä puhutaan, ja josta Sipilä et Co. puhuu, ovat kaksi eri asiaa.

Jouni Nordman

Julkinentalous on utopia, sillä se ei itsessään pysty itseään elättämään. Eli julkinen hallinto voi mahdollistaa kansantalouden kasvamisen eri nopeudella, jossa juuri sen palveluiden tuottamisen laatu ja hinta suhde on oleellinen. Sillä tämä määrittelee sen miten julkinenhallinto vaikuttaa vapaanpääoman määrään yhteiskunnassa, joka tietenkin halutaan myydä tehokkuuden verojen käytössä, joka voidaan laskea oikeesti, kun tutkitaan se mikäs on verovaroista itse palveluille riittävät varat ja minkä osan tästä rahasta käyttää hallinto.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #10

Julkinen hallinto ei juurikaan voi määritellä ja säädellä kansantaloutta.
Emme elää suunnitelmataloudessa.
Mitä varten kansantalouden pitäisi koko ajan kasvaa? Eikö mikään kohtuullisuus riitä?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #18
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #31

Presidentti puhui kohtuullisuudesta valtiopäivien avajaisissa.
Pitää tietenkin kysyä mikä on kohtuullista.
Onko esim kohtuullista leikata niiltäkin joiden tulot alittavat kohtuulliseen elintason tarvittavat?
Minun käsitykseni mukaan taloudellinen kasvu on ylittänyt optimaalisen elintason rajat ja lisää lähinnä pahoinvointia.
Sitäpaitsi jakauma on olennaisempi hyvinvoinnin kannalta kuin kokonaismäärä.
Raha sinänsä ei mitenkään lisää hyvinvointia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #33

Ongelman ydin on juuri tuossa "minun käsitykseni mukaan". Se ei ole kovinkaan objektiivinen peruste kehittää kansantaloutta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #35

En tarkoittanutkaan sitä perusteeksi. Käsitykseni olen muodostanut monien faktojen ja loogiseen päättelyn perustuvan teorian perusteella. Niin kai sinäkin?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #18

Valtio on ainut toimija jolla on voimaa kansantalouden ohjailuun, ja se sen on myös tehtävä. Investoinnit koulutukseen on juuri kansantalouden ohjailua mitä suurimmassa määrin. Koulutuspolitiikka määrittää sen mihin suuntaan yhteiskunta kehittyy. Samallaisia vaikutuksia on myös sosiaali- kuin veropolitiikalla jne...

Suunnitelmatalouden vastakohta on anarkia ja sen eri asteet, emmekä tarvitse etenkään sitä.

Pikku huomio: talouskasvun loputtua on tuloihin ja varallisuusteen kohdistuvien marginaaliverojen noustava 100 % jollakin varallusuustasolla. Siinäpä miettimistä niille joiden mielestä verot on varastamista, ja niitä olisi laskettava tästäkin tasosta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #53

"talouskasvun loputtua on tuloihin ja varallisuusteen kohdistuvien marginaaliverojen noustava 100 % jollakin varallusuustasolla. "

Miksi?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #54

Yksinkertainen logiikka: pääomien ja varallisuuden keskittyminen on estettävä. Kun "kakku" ei kasva on ne rakenteet muutettava, tavalla tai toisella, jotka aiheuttavat nykyisen tulonjaon eriarvoistumisen. Verotus on kohtuullisen yksinkertainen tapa pitää "kakun" jako kaikille kohtuullisena.

Toinen vaihtoehto on tietenkin vaikuttaa tulovirtoihin, muuta se on vaikeampaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #55

En oikein löydä tuosta perustetta sille 100 %:llle.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #56

Täsmennän hiukan. Jollakin (päätetyllä...) varallisuustasolla on kaikkien verotusmuotojen (tulo-, pääoma-, varallisuus ym. veroilla tai viimeistään perintöveroilla) yhteisvaikutuksen oltava 100 % veromarginaali. Eliitin kulutus on pientä heidän mahdollisuuteen hankkia tuottavaa varallisuutta. Jotta varallisuus ei ajautuisi lopulta harvojen käsiin kasvuttomassa taloudessa on meidän ratkaistava oikeudenmukaisen tulonjaon ja kannustavuuden dilemma.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #57

Noin äkkiä, mallintamatta paperille, sama voitaneen hoitaa pakankorotuksin? En vieläkään oikein huoaa yhteyttä kasvun lakkaamiseen. Ehkä olen vain vähän väsyksissä. Tirsat tähän väliin paikannee tilannetta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kaikki talous jossa käytetään raha on julkista, yhteiskunnallisesti määritelty. Rahan arvo perustuu julkiseen sopimukseen.
Miksi rahan pitäisi kiertää? Kai tällä tietotekniikan tasolla taloutta voisi hoitaa ilmankin rahaa. Sen käsittely on kaikkine ylimääräisine komervenkkeineen tullut hirvittävän kalliiksi.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tosta pitäs piirtää kuvasarja, helpottas ymmärtämistä.

ellen väärin muista, tämän hetken kassavarantovelvoite on lähellä nollaa eli pankki pystyy luotottamaan lähes rajattomasti ilman talletuksia.

tietty että homma vastaisi todellisuutta, pitäisi vielä erotella se pankkiraha ja keskuspankkiraha. nythän ne simpukat kiertää keskuspankkitileillä ja kuluttajat käyttävät pankkirahaa.

tosin ei ainakaa helpottaisi kuvion ymmärtämistä. mulle on vaan talousdemokraatit kiukunnu aina kun olen oikaissut ja käyttänyt vaikkapa kultaharkkoa kierron välineenä.

Jyrki Paldán

"ellen väärin muista, tämän hetken kassavarantovelvoite on lähellä nollaa eli pankki pystyy luotottamaan lähes rajattomasti ilman talletuksia."

Eu-alueella 1%.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kuten blogissa totean, kaikki luvut oli valittu helppouden perusteella. Sinänsä systeemin kannalta tuo kassavarantovelvoitteen suuruus ei ole merkitsevä. Tosin hurjimpien vaatima 100 % tarkoittaisi talletuspankkitoiminnan loppumista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Joo sarjakuva olisi "paljastavampi", mutta ei kuulu taitoihini. Sori. Toki kuviota voisi laajentaa äärettömästi, tarkoitus oli van antaa perusmalli. Siitähn voisi joku kehittää vaikka strategiapelin kännyköihin tai kouluopetukseen. Voisi ihan oikeasti vaikuttaa uden sukupolven asenteisiin. Oikeastaan aivan samoin kuin julkisen ja yksityisen erottaminen on mahdotonta, on myös "pankkirahan" ja "keskuspankkirahan". Tuossa mallissanihan sitä "keskuspankkirahaa" on vain ensimmäiset 1 000 simpukkaa, mutta kukaan ei lopussa kykene osoittamaan, missä tai mitkä ne ovat.

Jos joku innostuu, apua saa allekirjoittaneelta (ja varmaan muiltakin kiinnostuneilta).

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niin simpukat kuin kultaharkot ovat sentään jotain konkreettista, ainetta joiden saatavuus on rajallista. Raha ei ole enää mitään todellista, sitä voidaan tyhjäistä nyhjäistä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Raha ei ole koskaan mitään "todellista". Simpukoiden määrä on lisääntynyt ainakin sen yli 15 000 vuotta, kun ne ovat rahana olleet käytössä.

Rahaa: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thum...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #43

Simpukat ovat harvinaistuneet. Mutta tietenkin olet oikeassa siinä,että vaikka kullalla tai oravannahalla onkin jotain käyttöarvoakin sen vaihtoarvo rahana ei perustu siihen.
Kuitenkin kultakannasta luopuminen on muuttanut rahapolitiikka ja helpottanut sen tyhjästä nyhjäisemistä eli vanhentuneen sanonnan mukaan setelipainon pyörittämistä.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Oho. Joyko yrittää jossain kirjoittaa asiaakin, eikä vain nälvi yksilauseisia toisille.

#5. "Kansantalouden kannalta on todellakin yhdentekevää, kuka tai mikä jotain tuottaa. Oleellista ovat tuotannon reunaehdot. Sen sijaan yritystalouden, "yksityisen", kannalta ei. Ero on, että yksityistalouden tarkoitus on tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle, resursseille, julkisen tarkoitus on tuottaa palveluja yms."

Reunaehdoissa on ongelma. Päätelmä "julkisen on tarkoitus tuottaa palveluja" ei ole ehjä. Julkinen kun rakentaa itselleen organisaation ja kulurakenteen. Sen jälkeen on semantiikkaa, meneekö voitto yksityisen yrityksen tuotoksi vai julkisen organisaation kuluksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Milloin minä olisin nälvinyt kenellekään?

Mitään ongelmaa tuossa ei ole: Julkinen organisaatio rakentaa itselleen kulurakenteen toteuttaakseen toimintansa tarkoituksen, ei siksi, että sillä olisi kulurakenne. Sama koskee yksityistä. Ero on, että toisen toiminnan ainoa tarkoitus on tuottaa palveluja ja tuotteita, toisen, yksityisen, ainoa tarkoitus on tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle. Organisaatio ja kulurakenne ovat molemmissa "välttämättömiä pahoja".

Kuten olen muissa osissa sarjaa kirjoittanut, on kansantalouden rakenteen kannalta oleellista, että kaikille yhtäläisesti suunnattua tuotantoa ei edes teoriassa voi tuottaa markkinaehtoisesti, ja tuotantoa, jota ei ole suunnattu yhtäläisesti kaikille, ei useimmiten ole kannattavaa tuottaa julkisena.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

"Yksityisen AINOA tarkoitus tuottaa voittoa." Mahdotonta. Eihän silloin yrityksellä olisi yhtä ainoaa asiakasta.

Joten yritys tuottaa myös palveluja ja/tai tuotteita.

Enää pitää osata vetää johtopäätös, että julkisen palvelun "voitto" on vain osa organisaation kulurakenneta.

Julkisella ja yksityisellä yrityksellä ei siis ole käytännössä eroa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #68

Yritykselle tuotteiden ja palvelujen tuottaminen on VÄLINE, ei tarkoitus. Jos yritys pystyy tuottamaan voittoa ilman palveluja ja tuotteita, se tekee sen.

Julkinen palvelu ei tuota voittoa, se tuottaa palveluita ja tuotteita.

Julkinen palvelu ei ole yritys ekä julkisen palvelun tuottaminen yritystoimintaa. Siksi julkinen palvelu ei voi, edes teoriassa, toimia "markkinoilla".

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #69

Kierrät kehää näkemättä sen sisälle.

Yksityisellä ja julkisella organisaatiolla ei ole muuta eroa kuin se, että toisen voitto menee ulos ja toisen jää sisään.

Palvelun tai tuotteen maksajan kannalta olennaista on vain loppuhinta. (Lähtöolettamuksena tietenkin, että laatu on sama molemmissa.)

Hintaa kasvattaa kitka, joka muodostuu organisaation tehottomuudesta ja voitosta, piilevästä tai näkyvästä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #70

Et näköjään ymmärrä julkisen toiminnan luonnetta. Se ei tuota voittoa. Se tuottaa palveluja.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #71

Koita nyt päästä sieltä kehältä jonnekin...

Julkinen toiminta ei tuota voittoa ulos, vaan pistää sen sisäänsä. Se on sama asia, etkä voi kieltää sitä kansantalouden näkökulmasta edes teoriassa.

Perustele, missä olen väärässä, äläkä pakene siihen inttämiseen mitä muissa keskusteluissa olen nähnyt. Tämä on sinun sivusi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #72

Olen esittänyt saman jo aiemmissa samaan sarjjaan kuuluvissa blogikirjoituksissa, mutta kerrataan nyt sitten taas, ihan rautalankamallina:

1) Ykstyinen yritystoiminta.

Ykstyisen yritystoiminnan lähtökohtana on yksityinen voitontavoittelu, tuoton saaminen sijoitetulle pääomalle. Sen mekanismi perustuu oletukseen maksukykyisestä kuluttajasta, jolle myydään sijoitetulla pääomalla tuotettuja tavaroita ja palveluita. Nämä palvelut myydään korkeammalla hinnalla kuin kokonaiskulut. Erotus on sijoitetulle pääomalle saatu tuotto. Sitä kutsutaan voitoksi. Jos voitto kyetään tekemään tuottamatta sen enempää tavaroita kuin palveluita, esimerkiksi pörssikeinottelulla, se tehdään. Ihan vain siksi, että se voidaan tehdä. Tämä voitto jaetaan sitten osuuksien mukaan pääoman sijoittajille, joita on vähintään yksi.

2) Julkinen palvelutoiminta.

Julkisen palvelutoiminnan lähtökohtana on tavoite tuottaa jokin tavara tai palvelu. Sen mekanismi perustuu poliittiseen päätökseen tuottaa tuo tavara tai palvelu. Tavara- tai/ja palvelutuotanto katetaan veroin, veroluontoisin tai käyttäjämaksuin, jotka kerätään menojen kattamiseksi. Tämä tuotanto jaetaan yhteisön jäsenille, jotka sitten kuluttavat sitä tai eivät. Julkinen palvelu ei tuota eikä voi tuottaa voittoa, sillä voitto on tuotantokustannusten ja myyntikustannusten se erotus, joka jaetaan pääoman sijoittajille, kuten yritystoiminnassa. Jotta julkinen palvelu voisi tuottaa voittoa, se pitäisi pystyä myymään tuotantonsa yhteisölle, joka sen rahoittaa, korkeampaan hintaan kuin tuotantokustannukset, josta saatu voitto sitten jaettaisiin noille samoille tuotannonkuluttajille, yhteisön jsenille, voittona. Tämä on sama, kuin jos maksaisi itselleen pyykkiensä pesusta enemmän kuin pyykkiensä pesemisen kustannukset, ja tulouttaisi sitten tuon "voiton" takaisin itselleen.

Julkinen palvelu ei siis tuota, eikä edes voi tuottaa, edes teoriassa, voittoa. Se tuottaa vain tavaroita ja palvelua sen mukaan, mitä on poliittisesti päätetty tuotettavaksi.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #73

Olen toki vilkaissut noita kirjoituksiasi, mutta minun tapauksessani niissä ei ole uutta tai kovin kiinnostavaa. On toki ansiokasta, että esität näkemyksiäsi ja omalta osaltasi laajennat ihmisten tietoisuutta.

Mutta itse ajatusrakennelmasi ja rautalankamallisi ei toimi, koska et pääse irti fiksaatiostasi voitto-käsitteeseen. Se on sikäli ymmärrettävää, että ilman siihen takertumisa koko rakennelmasta murenee perustus.

Toistan nyt siis yksinkertaisen tosiasian: "voitto" voi olla myös julkisen palvelun sisään jäävää rahaa. Ainoa muuttuva ja merkittävä määre – palvelun tason säilyessä samana – on siitä toteutuva kustannus.

Rautalankamallina: 1) Kun yrityksen työntekijät ovat myös sen osakkaita, heille voidaan jakaa "voitto" osinkoina. 2) Julkisen palvelun työtekijät taas voivat jakaa "voiton" lisäpalkkana tai heikompana tuottavuutena. Se ei vain näy ulospäin erillisenä lukuna, mikä ei ole läpinäkyvää ja aiheuttaa moraalivajetta.

Yksityinen ja julkinen palvelu ovat siis täysin yhteismitallisia rationaalisella tavalla ja hyvä niin.

Tulkitsen – ehkä väärin – että lähtökohtasi on perustella ja kannattaa julkista palvelutoimintaa. Jos näin on, kysyn uteliaisuudesta, oletko itse työskennellyt pääasiassa julkisella puolella ja/tai onko ajatusrakennelmallasi poliittista taustaa?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #74

Julkisen palvelun sisään ei jää rahaa, koska se on vain palvelu, ei talousyksikkö. Kulkisen palvelun "sisään" ei jää mitään, kuten pyykinpesuanalogia osoittaa. Julkisen palvelun palkat eivät perustu julkisen palvelun toimintaan, vaan työmarkkinoiden sopimuksiin ja poliittiseen päätökseen rahoittaa ne. Julkisen palvelun työntekijät eivät päätä kuvittelemasi voiton jakamisesta, ja jos se jaetaan, se vähennetään muista rahoituskanavista. Julkisen palvelun "voitto" on poliittinen päätos. Yksityisessä yrityksessä ei.

Yksityinen ja julkinen palvelu eivät ole yhteismitallisia. Juuri siksi esimerkiksi EU on joutunut asettamaan keinotekoisia "kustannuksia" julkisten palvelujen kannettavaksi, jotta niistä saataisiin näennäisen yhteismitallisia ykstyisen liiketoiminan kanssa.

Julkisen palvelun luonne näkyy parhaiten niissä palveluissa, jotka on suunnattu kaikkien yhtäläisesti käytettäviksi, kuten esim. julkinen terveyspavelu; niitä ei voi edes teoriassa tuottaa markkinaehtoisesti, voittoa tuottaen, saati käytännössä. Markkinaehtoisuus tarkoittaa, että kaikki "asiakkaat" ovat samassa asemassa. Tämä taas tarkoittaisi, että esimerkiksi itse itseään rokottella piikittävän sairaanhoitajan pitäisi maksaa omasta työstään oman työnsä kustannukset ja sen päälle kuviteltu liikevoitto, jonka hän sitten saisi tuotto-osuutenaan tuosta "voitosta". Sekä teoreettinen että käytännön mahdottomuus. Analogia omien pyykkien pesemisen kustannuksiin ja siitä itselle tulevaan voittoon on 100 %:nen.

Yrityksen liikevoitto perustuu siihen, että se tulee yrityksen ulkopuolelta. Julkisen palvelun koko tulovirta, kustannusten kattaminen, tulee siitä julkisyhteisöstä, jolle se tuon palvelun tuottaa, siis "sisäpuolelta".

Olet tulkinnut väärin. En kannata tai vastusta mitään, kirjoitan siitä, miten järjestelmä toimii. Se, miten sitä käytetään, on politiikkaa, mutta jos ei tiedä, miten käytetty jräjestelmä toimii, joutuu sitä käyttäessä ongelmiin.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Äh. Et pääse tuosta kehäajattelusta näköjään vapaaehtoisesti pois. :-)

Yritän vielä kysyä yksinkertaisesti: käytetäänkö julkisen palvelun (ja myös pyykinpesun) tuottamisessa mittayksikkönä rahaa?

Jos käytetään, meillä on yhteismitallinen yksikkö, onhan? Sen jälkeen on vain kirjanpitotekniikkaa, minne ja miten "voitto" kirjataan.

Eli ainoa merkityksellinen asia on saadun palvelun kokonaiskustannus. Olettaen yhä, että palvelun laatu on sama.

(Siitä olen toki samaa mieltä, että yrityksen tulot tulevat ulkopuolelta eli vapaaehtoisesti, ja julkisen sisäpuolelta eli demokraattisten päätösten mukaisina pakko-ottoina. En vastusta kumpaakaan.)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Osuit asian (ja sen eron) ytimeen: "Yritän vielä kysyä yksinkertaisesti: käytetäänkö julkisen palvelun (ja myös pyykinpesun) tuottamisessa mittayksikkönä rahaa?"

Lyhyesti ja yksinkertaisesti: EI.

Yksityisessä liiketoiminnassa sen sijaan KYLLÄ.

ELÄKÖÖN SE SUURI ERO!

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Ok, asema selvä. Mielipiteensä kullakin.

Tekisi mieli vielä kysyä, olisiko sitten ookoo ettei julkisen palvelun työntekijöille makseta palkkaa rahassa, mutta antaa olla...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Älä anna olla. Selvitetään nyt asia niin että sinäkin ymmärrät:

Käsittääkseni kysymyksesi oli vilpitön. "Yritän vielä kysyä yksinkertaisesti: käytetäänkö julkisen palvelun (ja myös pyykinpesun) tuottamisessa mittayksikkönä rahaa?" Vastaukseni oli EI. Tuottamisessa ei mittäyksikkönä missään nimessä käytetä rahaa. Juuri siinä se eroaa ykstyisestä.

Sen sijaan totta kai kulut, mm. palkat, maksetaan rahalla, jos mahdollista. Ei toki aina, koska kaikki kulut eivät ole mitattavissa rahassa. Yksityisellä sen sijaan ovat. Juuri nämä erot johtavat siihen, että yksityisen tarkoitus tuottaa voittoa toteutuu. Ja samoin julkisen tarkoitus tuottaa palveluja toteutuu. Pyykinpesuesimerkki toimii edelleen.

Jos asiassa on sinulle vielä jotain epäselvää, suosittelen kertaamaan kirjoitussarjan muut osat. Ensimmäisenä kannattaa lukea ajatuksella ensimmäinen osa: Raha - mitä se oikein on.

Tässä lyhyessä keskustelunpoikasessa kulminoituu muuten hyvin bloikirjoitukseni sisältö: julkisen ja yksityisen talouden erottamisen mielettömyys; julkinen talous ja julkinen palvelu eivät ole synonyymejä.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

(Tuossa Raha-kirjoituksessa ei itselleni ollut uutta. Raha on tosiaan vain luottamuskäsite.)

Kysyn toisin päin: oletko todella sitä mieltä, että vaikkapa yksityisen terveysaseman "kaikki" on mitattavissa vain rahana eikä samankaltaisina arvoina (?) kuin julkisen?

Vaihdan kaistaa: Voiko julkista palvelua mitata? Jos voi, niin miten?

Kokonaisnäkemyksesi on mielenkiintoinen, mutta omasta mielestäni huono ja ennen kaikkea epäkäytännöllinen. Jos kuitenkin olisit oikeassa, onko sinulla kantaa julkisen sektorin tarpeellisuuteen tai laajuuteen? Vai hukkaammeko me internet-tilaa teorialla?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #80

Yksityisen terveysaseman "kaikki" mitataan aina rahassa.

Julkisen palvelun mittaaminen on ongelmallista, sillä se on arvoperustaista. Miten mittaat poliisin toiminnan, tai minkä tahansa ennaltaehkäisevän toiminnan, kun tarkoitus kerran on, että jotain EI tapahdu?

"Julkisen sektorin" laajuus ja tarpeellisuus on puhtaasti poliittinen asia, tahdonvallan asia. Jos haluamme palokunnan, perustamme sellaisen ja kohdennamme ("allokoimme") siihen voimavarat ("resurssit").

Kansantlaouden kannalta systeeminä jako ykstyiseen ja julkiseen on järjetön ("absurdi"), yritystalouden kannalta ei. TÄmä johtuu siitä, että yritystaloutta tarkastellaan aina yhen yrityksen näkökulmasta.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Hukkasin aikaani. Huomasin kommentoineesi julkisen sektorin rahoitusta toisessa keskustelussa täällä:

"Meillä on varaa kaikkeen. (...) Kaikki tulot yhtenä tulona verotettavaksi, tulonlähteestä riippumatta (siis ihan kaikki), ja siihen voimakas progressio. Oikeudenmukaisuuden takaamiseksi kaikki omaisuus- vero- ja tulotiedot julkisiksi. Veronkierto ulkomaille pystytään estämään lähdeverolla, joka tekee veronkierron kannattamattomaksi. ALV kaikkiin kohteisiin samaksi ja yritysten kkunnallisveron palautus sekä metsäveron palauttaminen vanhalle kannalle."

Nyt meillä onkin enää epäselvää siitä, kenellä "meillä" on varaa tähän kaikkeen... Reaalimaailman kokemukset kun eivät tue umpinaisen sosialismin ihanuutta missään. Nättejä unelmia toki!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #81

Sinulle taitaa olla epäselvää, mitä "sosialismi" tarkoittaa. Kehoitan tutustuman sarjan artikkeliin marismista.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

En löytänyt otsikoista marismi-sanaa enkä jaksa googlata mitä se edes tarkoittaa.

Keskimäärin julkinen talous on minun käsitteistössäni sosialismia. En tiedä kummalle teen vääryyttä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Hapoittelen löyntivirhettä: Marxismi. Koneeni näppis alkaa olla iäkäs.

Jos, ja näköjään kun, poliisi ja palokunta ovat "käsitteistössäsi" sosialismia, niin eikös se sosilaismi ole pelkästään hyvä asia?

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Luin sen kirjoituksen, joka käsitteli Neuvostoliittoa ja marxismia, mutten hahmottanut miten se kehittäisi käsitystäni sosialismista.

(Siinä oli kyllä kiinnostava detalji VW-Golfin itäsaksalaistaustaisesta syntyhistoriasta, johon en laiskalla hakemisella löytänyt lähteitä. Se selvisi, että Golfin peruspiirustukset tulivat Auto Unionista eli Audilta.)

Toki poliisi ja palokunta ovat (Suomessa ja yleensäkin) julkisia ja siten julkista palvelua eli minun kielenkäytössäni liki sosialismia. En ole sanonut, että sosialismi on aina paha asia, vain useimmiten koska se hidastaa ihmisapinan kehitystä passivoivan valuvikansa takia. Ideaalinahan se on mitä lutuisin.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Pari päivää sitten mieleeni juolahti, että enpä ole aikoihin nähnyt Jouko Heynon kirjoittaneen mitään US-blogistaniin.

Sain juuri ystävältäni sähköpostin ja välitän sen ytimen tähän kaikkien tiedoksi. Alla siis sitaattina Joukon omat sanat ja itse totean, että Joukon saama perusteeton karenssi saa luvan päättyä pikimmin.

"Puheenvuoro oon kaikessa viisaudessaan katsonut asialliseksi asetttaa minut karenssiin, "asiattoman kielenkäytön" takia. Pyynnöstäni huolimatta ei ole yksilöity, mikä kirjoituksissani on ollut asiatonta, mutta se siitä. Ehkä karenssi päättyy, joskus."

Sen on havainnut perin moni, minä omalta osaltani myös, että karenssia ja huomautuksia koskeviin perustepyyntöihin ei vastata, koska ei vastata.

Totean, että Jouko Heynon kirjoittajaoikeuksien toistaiseksi evääminen merkitsee yhden arvokkaan kirjoittajan poissaoloa - ja se on pahasta.

Toimituksen poiminnat