jheyno Gutta cavet lapidem - non forte, sed saepe cadendo

Kulttuuristamme ilman kyynenleitä I: Joulu – mitä se oikein on?

  • Se oikea joulupukki
    Se oikea joulupukki
  • Jumalan poika ja joulupukit
    Jumalan poika ja joulupukit
  • Joulukuusi jouluna joulumaisemassa
    Joulukuusi jouluna joulumaisemassa

Huomenna, jos Suuri Valkoinen Alku suo, on se varsinainen ja alkuperäinen Joulu!

 

Joulu on meille useimmille rakas ja tuttu juhla. Sen alkuperäinen merkitys ja tarkoitus näyttää kuitenkin vaipuneen historian hämärään, ja nykyisin se on suurimmalle osalle vain vuoden kohokohta, jossa perhe (ja ehkä jopa koko suku) ainoan kerran vuodessa vähäksi aikaa ”heittää arkihuolensa kaikki” ja keskittyy yhdessäoloon, ilon tuottamiseen toisilleen ja rentoutumiseen. No, jotkut riitelyyn, mutta kuvitelkaamme kaikki yhdessä, että he ovat vain poikkeuksia.

 

Mistä joulussa on kyse, mikä on joulun alkuperäinen sanoma, miten joulu on syntynyt, onko joulu mistään kotoisin? Nämä kysymykset täyttävät jokaisen mielen näin jouluaikaan. Joulun alkuperälle on keksitty erilaisia selityksiä, jotta siitä saataisiin kyllin ”kyldyyrinen” juhla. Nykyisin yleinenkäsitys on, se olisi jatkoa roomalaisten Saturnalia -juhlalle. Joula on yritetty yhdistää Mithran palvontaan, mesopotamialaiseen tähtitieteeseen ja milloin mihinkin. Se on yhdistetty myös Raamatun Jeesuksen syntymään.

 

Viimemainittu on monestakin syystä kaikkein mahdottomin selitys. Raamatun mukaan nimittäin Jeesuksen syntymän aikoihin paimenet olivat yöllä paimentamassa laumaansa. Palestiinassa ei kukaan täysjärkinen paimenna laumaansa yöllä joulukuussa, ei silloin eikä nyt. Sen verran kylmiä yöt siellä ovat. ”Kristillisyys” onkin vain sitä, että kirkko, voimattomana lopettaa juhla, adoptoi sen omiin tarkoituksiinsa. Joulu ei suinkaan ole ainoa tällainen ”adoptiokristillinen” juhla. Joulu liittyykini alkuaan kristillisessä perinteessä epifaniaksi kutsuttuun tapahtumaan, ”pyhän hengen vuodattamiseen”, Jeesuksen aikuiskasteeseen (6.1.). Nykyinen suomalainen nimitys tuolle päivälle on ”loppiainen”.

 

Saturnaliaan juhlan yhdistäminen taas epäonnistuu tuon roomalaisen uskonnollisen juhlan sisällön takia. Se on Saturnus-jumalalle pyhitetty päivä, päivä, jona mm. juhlittiin voittoisia aseita, salattua rikkautta jne. Saturnus oli muiden attribuuttien ohella ”Tuhon jumala” roomalaisten ”Shiva”.

 

Ylipäätään eri vuotuiskiertojuhlien yhdistäminen ja oletettu ”lainaus” on melkoista uhkapeliä, sillä vuosikierto koskee koko maapalloa, tavalla tai toisella, ja ihmisten juhlistahan on kyse. Sen sijaan on selvää, että vuotuiskierron ajankohtien merkitys eri alueilla ja erilaisissa yhteiskunta- ja talousjärjestelmissä on ollut ja on erilainen.

 

Joulun arvoituksen avain on itse termi, ”joulu”. Perinteisesti sitä pidetään vanhana germaanisena sanana (ru. ”jul”, o-eng ”yule”, mutta ei ”saksalaisissa” kielissä), mutta ongelma on, että tuolle ”germaanisuudelle” ei voida osoittaa kovinkaan vanhaa hisotriaa. Lukkoa onkin etsittävä toisaalta.

 

”Joulu” onsanana ilmeisen vanha, sen voidaan osoittaa ”risteilleen” edes takaisin pohjoisen Euroopan metsissä kauan. Se kuuluu samaan sanueeseen kuin suomalais-ugrilaisten kielten ”jumo”, ”jumala”, ”juhla” ”jó” jne. Joulun merkitys onkin ollut vuoden ”ensimmäinen päivä”, vuoden alku, talvipäivänseisaus. Joulusta alkaen päivät ovat pidentyneet, ”pimeys voitettu” jne. Keski-Venäjän suomalais-ugrilaisilla pakanoilla ”jumala” on edelleen ”oš kugu jumo”, ”valkoinen suuri alku”.

 

Tällainen vuosikiertojuhlinta, jossa kevään ja kesän tuloa aletaan odottaa, on merkittävää nimenomaan maatalouskulttuurille. Metsästäjäkulttuurissa se ei ole niin oleellista, sillä esimerkiksi arvometsästys tapahtuu nimenomaan talvisin (turkikset) jne. Tämä, ja joulun ”sankari”, joulupukki, antavatkin meille mahdollisuuden juhlan alun summittaiseen ajoittamiseen.

 

Jonkinlainen maatalous, viljely, saapui nykyisen Suomen alueelle idästä noin 2 500 tienoilla. Tämän kulttuurin aineellisena tunnusmerkkinä oli ”pronssi”, vaski. Sen kolme keskeistä piirrettä olivat 1) ilmeisesti statussymbolinen, kivinen kirves”kuva”, joka oli kopio metallikirveestä. 2) kaskiviljely, jossa tuotantokasvina oli ohra ja 3) uusi kotieläin, joka tuli vahan ja tutun siilen rinnalle, vuohi. Siili, tuo suomalais-urilaisten ”marsu”, sai ravinnonlähteenä hiljalleen väistyä. Urosvuohi, pukki, nousi kulttuurissa heeroshahmo Torin vaunujen vetäjäksi. Tor oli taivaasta laskeutuneen karhujumalan poika, Num Torem, joka pukeutui karhuntaljaan, hallitsi sepäntaidot ja kulki pukkien vetämissä vaunuissa.

 

Myöhemmin tämän heroksen palvonta levisi myös Fennoskandiaan saapuneiden indoeurooppalaisten, varhaisten ”germaanien”, pantheoniin, samoin epiteetein. Num Torem on jumalheeros aina Uralin itäpuolelle asti. Merkittävä ero indoeurooppalaiseen pronssikulttuuriin on, että vasarakirveskulttuurissa, jonka levinneisyys on viimeisiä vaiheita lukuunottamatta kokonaisuudessaan kampakeraamisen kulttuurin sisällä, ”pronssin” sekoite ei ollut tina, niin kuin indoeurooppalaisilla.

 

Näillä taustoilla joulun vietto on siis ”meikäläisten” yli 4 500 vanha kulttuurinen tapa. Joulupukin rooliin vuoden vaihteessa kuului ”tilinteko” ja palkintojen ja ranaistusten jakaminen ihmisille, tietysti kasvatuksellisessa mielessä erityisesti lapsille. Tämä kauhistuttavanpelottava aito joulupukki oli pohjoisemmassa Suomessa vielä tuttu ilmiö viime vuosisadan alkupuolella, ja jäi pois oikeastan vasta toisen Maailmansodan jälkeen. Nykymuotoinen joulupukki, joka on Myrnan pyhitetyn pedofiilipiispa Nikolaoksen inspiroima, on se todellinen Saturnalian korvaaja, niin kuin saattaa odottaakin, onhan molempien vanha juhla 19. joulukuuta.

 

Joulukuusi on samoin vanha suomalais-urilaisten kansojen pyhä puu. Koko kielialue tuntee sanonnan "sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto", jossain muodossa omalla kielellään. Juuri vasarakirveskulttuurin saapumisen tienoilla leviääkin myös kuusi tänne. Tuolloin ilmasto oli selvästi lämpimäpi kuin nyt, kasvukausi pidempi, mutta talvi synkempi pidemmän lumettoman kauden vuoksi. Vanhin kirjallinen maininta joulukuusesta joulun symbolinan on Tallinnasta 1400-luvulta, ja tapa on ilmeisen vanha. Jo tuolloin kuusi koristeltiin ja siinä oli valonlähteitä. Kyseinen kuusi sai maininnan kirkon asiakirjoissa, koska se syttyi/sytytettiin(?) palamaan.

 

 

Hyvää joulua kaikille!!!!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Joulupukki oli pitkään vanha kääpä, kunnes kokakola antoi bisneshymyn ja myyvät punaiset kuteet. Siitä lähtien olemme palvoneet krääsää.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Suomessa sen joulupukin punaisen nutun taisi lanseerata Niilo Tarvajärvi eikä niinkään Coca-Cola Company.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Se punainen nuttu on juuri noita kirkon hiluja vanhaan juhlaamme: katollisen arkipiispan virkapuvun väri. :)

Pekka Iiskonmaki

Porvarin makeaa joulua ei voita kuin toisen porvarin vielä makeampi joulu.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kysyn vaan, kadotammeko sydämissämme tämän blogikirjoituksen myötä Pohjolan valkoisen joulun ja joulun ydinajatuksen : joulupukin kolkutuksen ulko-ovellamme ?

P.S. Nuutinpukki on vanhempi ilmiönä ja tapana kuin joulupukki.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Nuuttipukki on ollut Joulupukin piilopaikka hänen rankkana pakolaisaikanaan. Perinteinne Nuutinpäivä kertoi jouluajan loppumisesta, ja osui 7.1. vietettäväksi. Pakolaisvuodet eivät nekään onnistuneet Joulupukkia hiljentämään, ja on hän riemuisasti taas päässyt takaisin lähes omalle paikalleen.

Onnea myös Joulupukillemme!

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Hyvä kirjoitus. Minusta pääasia on pitää mielessä, että joulun juhliminen ei ole minkään viidesläisten hihhulien yksinoikeus, eikä siihen tarvitse liittyä mitään kristillisiä aspekteja. Talvipäivänseisauksen aikaan germaaniset pakanat teurastivat hedelmällisyysriittiensä ohessa sian, jonka perintönä me suomalaisetkin syömme kinkkua. Touhuun liittyi myös tosipakanallinen rehellinen ryyppääminen, joten raittiin joulun toivotteluista en kovin mielissäni ole.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Germaanikielten synty ajoitetaan aikaan noin 500 e.Kr., joten joulu on heillekin "tuontitavaraa".

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Pikemminkin taitaa olla niin, että muinaiset esi-isämme huomasivat taivaan liikkeet meitä urbaaneja pyrkyreitä huomattavasti tarkemmin, ja kun sitä taivasta muutaman tuhat vuotta tuijottaa, niin alkaa tämä päivän piteneminen joulun paikkeilla selvitä. Siinä on tietysti aihetta juhlaan jos jossakin. Auringon merkitystä elämälle ei kaiketi tarvitse sen kummemmin perustella.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #26

Suunnilleen noin. Merkittävää on, että jossain Välimeren korkeudella talvipäivänseisauksen merkitys ei ole sama kuin täällä, missä todella on pimeää, jos niikseen tulee, ja päivän pituuden erot näkyvät selvästi. Samasta syystä etelässä ei suuremmin vietetä juhannustakaan.

Germaanikieliä taas ei ollut olemassakaan silloin, kun joulun vietto alkoi.

Hupaisa paradoksi on, että joulu on säilyttänyt pakanallisen nimensä mutta juhannus on adoptoinut kristillisen nimen, vaikka sitää ei kukaan Raamattuun yleensä yhdistäkään. Perinteinen tulkintahan on, että joulu on nimenomaan SE kristillinen juhla.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Joulupukki(tai läänin pässi) kolkuttaa sen ovea,jolla on siihen varaa.Kuinka moni lapsi itkee itsensä uneen,kun ei työttömillä vanhemmilla ole varaa ostaa näitä mainosmiesten lahjuksia lapsilleen.

Isät ja äidit tuntevat syyllisyyttä,häpeää,säälivät lapsiaan jotka köyhyyden takia joutuvat tyytymään kirpputori lahjoihin.

Krääsää tai ei,lapset sitä eivät ymmärrä.

400 perhettä ilman asuntoa,leipäjonoissa 20 000 ylikin, ihmistä.Ainoat pohjoismaissa.Laitoslapset pillerihumalassaan, kotiinsa kaivaten.Siinäpä olisikin pressalle ja muille palkkioviroissaan istuville ollut hyvä kohde:lahjoittaa ilmaisista eduistaan osa näille tarvitsijoille.

Rouvakerhojen keräyspatoja ei tarvittaisi,jos se 700 -miljardi,mikä vuodessa käytetään huostakulttuurin ylläpitoon,SUUNNATTAISIIN PERHEILLE,MIHIN SE KUULUU.EI sijaisperheille,vaan oikeille perheille.

100 000 vuodessa,veronmaksajien rahaa,jaamme sen 12 ,eli perhe saisi kuukaudessa lainmukaisia!!!! tukitoimia 8333 EURON EDESTÄ!Sen sijaan,että huostakerroin vie lapset ulkoistettavaksi perheestään.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Nimenomaan pressahan on suurimmasta osasta palkastaan luopunut. Huostabisnes ottaa koville, ymmärrän, mutta asiasi on tainnut tulla jo selväksi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Urbaanilegendaa ja propagandaa !

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö saa puhtaana käteen 126 000 euroa vuodessa. Hän ainoastaan luopui lisäkorotuksesta, jolla veroton palkka olisi nostettu summaan 160 000.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #12

Luopuipahan kuitenkin edes jostakin. Minä olisin ilman muuta ottanut 160 000 euroa käteen, joten on sillä Niinistöllä jonkinlainen roti.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #13

Mainittakoon, että asian käsittelyn yhteydessä haisevan vastalauseensa jätti koko kansan presidentti Tarja Halonen ( sd. ) , joka oli huolissaan eläkerahoistaan, joihin istuvan presidentin käytös näytti vaikuttavan. Halonen halusi lisää eläkettä.

Asia järjestettiinkin niin, etteivät eläkkeellä olevat presidenttimme kärsineet vaan hyötyivät taloudellisesti näistä järjestelyistä. Niinistö puolestaan lahjoitti pois tuon presidentin palkkion korotussumman.

Presidentti Tarja Halonen ( sd. ) osoitti olevansa elimellinen osa sitä taistelevaa työväenliikettä, jolle ikioma kukkaro on aina ollut rakkain. Ympäröivä yhteiskunta tulkoon toimeen omillaan !

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Hyvä Atte Rätt!

Tämä on jokaisen suomalaisen veronmaksajan asia.Se on tietysti jokaisen oma "häpeä" jos ei kiinnostusta ole siihen,mihin suomalaisten veronmaksajien rahoja käytetään.Meinaatko ettei perhepolitiikka,sosiaalipolitiikka,joka vie budjetista valta osan kuulu veronmaksajille?

Kun puutut arvostelemaan,ota myös selvää millä perustein alentuvan kommenttisi kirjoitat.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Pressa ei saa palkkaa,vaan PALKKIOTA.Kuten kaikki ne,joille palkkiovirka on siunaantunut.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #17

"Presidentin verovapaa eläke on 60% tasavallan presidentin palkkiosta." ei pidä tällä hetkellä lainkaan paikkaansa.

Eläkkeellä olevien presidenttiemme eläke lasketaan presidentti Tarja Halosen vaatimuksesta tuosta korkeimmasta mahdollisesta palkkiosta 160 000 euroa, mitä tasavallan presidentti Sauli Niinistö sai runsaan vuoden ajan. Eläkkeeksi muodostuu 96 000 euroa puhtaana käteen vuodessa.

Eläkeläispresidentti saa Suomessa tällä hetkellä eläkettä peräti 76 % tasavallan presidentin 126 000 euron vuotuisesta verovapaasta palkkiosta !

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #18

Hyvää joulua vaan kaikille pressoillekin, nykkyselle ja entisille!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kristittyken joulu on kopio vuosituhansia vanhemmasta kulttuurista:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156682-krist...

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Palkkio

Tasavallan presidentin vuotuisesta palkkiosta säädetään laissa, ja palkkio pysyy samana, kunnes eduskunta toisin säätää. 1.3.2012 alkaen tasavallan presidentin palkkioksi oli säädetty 160.000 euroa. Presidentti Niinistön aloitteesta palkkio laskettiin 1.4.2013 alkaen vuoden 2006 tasolle eli 126.000 euroon.
Palkkion lisäksi presidentille kuuluu asunto, jonka kunnossapito, lämmitys, valaistus ja sisustus sekä tarpeellinen henkilökunta kustannetaan valtion varoilla. Presidentin puoliso ei saa palkkiota tai muuta korvausta asemansa johdosta.
Tasavallan presidentin palkkio vahvistettiin vuosina 1919 – 1999 jokaiseksi toimikaudeksi etukäteen eduskunnan säätämällä lailla, mutta 1.3.2000 jälkeen palkkiota voidaan myös toimikauden aikana tarkistaa samassa järjestyksessä.
Presidentin palkkio ja asuntoetu samoin kuin eläke ja perhe-eläke ovat verovapaita. Muista tuloista presidenttiä verotetaan normaalisti.
Eläke

Tasavallan presidentin eläkkeestä säädetään myös laissa. Presidentin vuotuinen eläke on 60 prosenttia tasavallan presidentin palkkiosta. Lakimuutos, jolla tasavallan presidentin palkkiota alennettiin 1.4.2013 alkaen, ei vaikuta ennen lain voimaantuloa eronneiden tasavallan presidenttien eläkkeisiin. Eläkkeen määrä lasketaan lakimuutosta edeltäneestä palkkiosta, eli presidentin eläke on 96.000 euroa. Tämän eläkkeen saa kuusi vuotta tai pitempään presidenttinä toiminut henkilö (täysi eläke). Jokaisesta puuttuvasta täydestä vuodesta eläkkeen määrä vähenee kuudenneksella, mutta pienin eläke on vähintään puolet täydestä eläkkeestä.
Lisäksi valtio voi kustantaa eläkkeellä olevalle presidentille sopivan asunnon kohtuullista vuokraa vastaan, tarjota tarpeen mukaan erilliset työtilat sekä antaa kuljetus-, turvallisuus-, sihteeri- ja toimistopalveluja valtion talousarvion rajoissa.
Presidentin puolisolle ei makseta eläkettä tämän aseman johdosta, mutta hän on leskeksi jäätyään oikeutettu perhe-eläkkeeseen, joka on 50 prosenttia presidentin eläkkeestä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Mitäs mieltä olette Pakkasherran juhlasta, onko se ateistien vastine joululle?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pakkasukko on noita historian paradokseja: kommarit kopioivat kirkon metodin: ääs juu käänt piitt tem, tsoin tem - kirkko teki pakanalliselle juhlalle saman, minkä kommarit sitten tekivät kirkon jeesus-juhlalle.

Syy oli selvä: pitenee se päivä kommarillekin.

Pekka Iiskonmaki

Joulu oli alunperin ylemmän luokan juhla, kun päivät alkavat pitenemään on valoa riittävästi lukea tilikirjasta kasvanutta varallisuuttaan.

Joulu pitäisi palauttaa entiselleen. Nyt on jouluun sotkettu jopa uskontoa.

Uutena vuotena on sitten aika riemuita edellisen vuoden aikana saadusta omaisuuslisästä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Aivan. Kuusen kynttilöiden loisteessa on sitten ollut mukavaa "juoda joulua", "att dricka Jul", niin kuin vähemmistökielinen kansamme osa tapasi sanoa, talvipäiväntasauksesta loppiaiseen, mikä väli piti talossa myös pärjätä ilman, että uutta ruokaa varten olisi pitänyt uunia lämmittää.

Pekka Iiskonmaki

Olihan piisissä sentään tuli. Jouko jo myöntää, että joulu kuuluu bättre folkelle ja paremmalle väelle.
Vappuna voi sitten, jos on talvesta henkiin jäänyt liputtaa punaista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #29

Onni yksillä, joulu kaikilla, sanoo vanha sananlasku.

Iloista joulunjuontia sinullekin, kuusen kynttilöiden valossa!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Maantieteellisesti näyttäisi siltä, että päivän pitenemistä kannattaa ruveta juhlimaan puolen tunnin kuluttua.

http://blogit.iltalehti.fi/kari-enqvist/2014/12/19...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jep!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta (joka siis alkaa tänään!) kaikille, säätyyn, varallisuuteen ja mielipiteisiin katsomatta!

Jonas Hellgren

"Merkittävä ero indoeurooppalaiseen pronssikulttuuriin on, että vasarakirveskulttuurissa, jonka levinneisyys on viimeisiä vaiheita lukuunottamatta kokonaisuudessaan kampakeraamisen kulttuurin sisällä, ”pronssin” sekoite ei ollut tina, niin kuin indoeurooppalaisilla."

Vaan mikä?
Arseeni?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jep. Muun muassa. Ja tästä syystä itämerensuomalainen pronssikausi on melko helppo erottaa idoeurooppalaisesta pronssikulttuurista. "Pronssimme" onkin lähinnä messininkaltaista seosta.

Lisäksi siinä on merkittävää se, että

1) suomalais-ugrilainen pronssikausi on selvästi vanhempi kuin indoeurooppalaisen kulttuuripiirin, ilmeisesti koko "pronssi", kuparisekoitteen hyödyntäminen, on lähtöisin Volgan alueen suomalais-ugrilaisilta

ja

2) edellä mainitusta johtuen uralilaisissa kielissä on yksi, yhteinen metallia tarkoittava sana, indoeurooppalaisilla kielillä ei.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Jonkinlainen maatalous, viljely, saapui nykyisen Suomen alueelle idästä noin 2 500 tienoilla. Tämän kulttuurin aineellisena tunnusmerkkinä oli ”pronssi”, vaski."

Länsi-Suomessa ovat pronssikautiset hautaröykkiöt silloisella meren rannan kallioilla. Parhaana esimerkkinä on Sammallahdenmäki, Unescon maailmanperintökohde:

"Sammallahdenmäen arkeologiselle alueelle on pronssikauden (1500–500 eKr) eri ajanjaksoina ladottu matalia, pyöreitä pikkuröykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaita sekä pyöreitä kehäröykkiöitä. Alueen tunnetuimmat muinaisjäännökset ovat lähes nelikulmainen hautaröykkiö Kirkonlaattia ja Huilun pitkä raunio. Kirkonlaattian kaltaista harvinaisuutta ei tunneta muualla Suomessa, ja se on poikkeuksellinen koko Skandinaviassa."

Pari vuotta sitten alueen maisemia uhkasi tuulivoimateollisuus "tuulivoimapuistolla". Kiivaan vastustuksen ansiosta alueen maisemia ei pilattu tuulivoimaloilla. Tuulivoimalat siirtyi Suomenselän vedenjakajan alkuun Porin Peittoonkorpeen, "puiston" maisemissa ei terve ihminen kauaa viihdy. Alueella on museoviraston tiedostoissa samanlaisia hautaröykkiöitä, nyky-aika ei näitä arvosta, mikä on surullista. Muistomerkkien ja historian säilyttäminen on yksityisten ihmisten tarkkaavaisuuden vastuulla.

Hyvää Joulua!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #35

Maamme vanhin pronssiesinelöytö on Ahvenanmaalta, neoliittisen vasarakirveskulttuurin haudasta, sormus.

Varhaisin säilynyt merkki viljelystä on Turun Orikedon läheltä löyetty ja ajoitettu ohranjyvä, joka on ajalta noin 1300 e.Kr.

Myös rauta, sekä materiaalina että sanana, on tullut meille idästä, mutta kun se ei liity suoraan jouluun, niin siitä lisää seuraavassa kulttuuripläjäyksessä.

Hyvää joulua sinullekin. Onneksi ei kauheasti tuule, on kaunista.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tulisikohan tästä se joulu, jolloin pukki pysyy pystyssä:

http://www.visitgavle.se/sv/gavlebocken

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Eihän sitä koskaan tiedä.

Lisää hauskaa joulu-keskusteluun tuo, että Gävle on suunnilleen siinä, missä suomen ja ruotsin raja kulki valtakunnan länsipuolella 1600-luvun alussa.

Hauskaa on samoin muistaa, että se, mitä me vietämme jouluna, muotoutui nykymuotoiseksi vasta 1800-luvulla. Joulupukki on hyvän symboli edelleenkin vain vanhoilla suomalaisalueilla, se punanuttu on otettu peittämään pahan tunnusmerkiksi leimatun pukin rooli.

Hyvän symboli, pukki-ressukkamme, katolisen kirkon propaandan jäljiltä:

https://encyclopediasatanica.files.wordpress.com/2...
/baphometpentagram.jpg

Kreikkalainen pedofiilipiispa on tuntunut paremmalta vaihtoehdolta.

Saman kohtalon muuten on kokenut kreikkalaisten jokaisella hekilöllä ajatelluksi oleva oma "suojelushenki", daimon, josta kirkon "demoni".

Toimituksen poiminnat